Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 14. toukokuuta 2025
Ja niinkuin mieli puhdas nyt kirkkomatkall' on, niin työssä tälle maalle se puhdas olkohon! Ah, herttainen on hetki, tää Herran päivä on! Ja kirkon torni nousee tuolt' yli kuusikon. Ja aamupaistehessa se noin kun hohtelee, totuuden, pyhän tietä se meille viittailee. Niin maamme tulevaisuus myös meille hohtakoon, kuin pyhä templi tuolla, ja meitä kutsukoon!
Vanhus laski kaapunsa pois, pani kätensä miekkosen olkapäille, katsoi häneen hartaasti ja lausui: "te olette herttainen sielu mieheksenne ja teistä varmaan tulee suuri mestari, jos Jumala teitä varjelee!" ja siinä sitte syleili häntä ja suuteli hänen poskiansa; mutta kottarainen huusi: eläköön "Sarastro!"
Ero itä- ja länsisuomalaisen kansanluonteen laatusävyssä onkin jotenkin sama kuin on ero slaavilaisten ja germaanisten yleispiirteisten luonnesävyjen välillä: toisaalla verrattain avoin herttainen elokkuus ja välittömyys, toisaalla jäyhempi, karumpi sulkeutuneisuus.
Mielen hilpeydelle antoi vielä lisälentoa salissa löyhkäilevä herttainen lämpö, loistavat kynttilät, runsaat ja maukkaat ruokalajit sekä vielä eikä toki vähimmässä määrässä erinomaiset, hienot viinit, Petersénien viinikellarin viimeiset, kauan säilyneet jäännösantimet, jotka nyt piilostaan oli esiin otettu tyhjennettäviksi vainajan ja hänen huoneensa kunniaksi ja muistoksi.
Mua kangastiellä huvitit äsken Hypellen, leikkiä laskien; Sen vuoks' sun vieraaks' luokseni käsken, Mutt' ollos siivo, hiljainen! Kun pikku-sulosuojassani Taas lamppu loistaa herttainen, Valaisee usko poveani, Parempi "minuus" ilmaiksen. Taas järjen soihtu alkaa palaa, Ja toivo kukkii suloinen, Vesille elon sielu halaa, Ah! elon lähdesuonillen.
Vieras lapsi tuossa nukkumassa ... oman lapsuuden muistot ... ja tuo kukkastuoksu hiljaisesta puutarhasta ... ja kukat omassa lapsuudenkodissa ... pikku sisaren ystävä, se herttainen tyttö, joka oli ollut hänen leikkikumppaninsa ja jättänyt niin tuskallisen kaipuun kuollessaan kolmen-neljäntoista vuoden ikäisenä. Eikö se tyttö ollut pikku Marian näköinen? Hän lähestyi vuodetta äänettömin askelin.
Johanneksen katse viipyi tällä hetkellä hänen lapsessaan. Herttainen, suurisilmäinen tyttö se oli, Seidi nimeltään.
Tuhat kertaa tervetullut, herttainen neiti, lausui mitä kohteliaimmin tanssiopettajatar, joka näytti osoittavan suurta mielenkiintoa vierasta kohtaan. Mitä mamselli pitää Juliasta?... Onko mamselli häneen tyytyväinen?
Ei hän tahtonut ensin tutustua ja sitten vasta osoittaa ystävällisyyttään, ensin koetella tuota uutta tulokasta ja ottaa selkoa, mitä väkeä hän oli, ja sitten vasta ruveta tuttavalliseksi. Hän oli heti ensi hetkestä äidillinen, lämmin ja herttainen. Samassa kun hän antoi vieraalle tilaa kodissaan, antoi hän sille myöskin tilaa sydämessään.
"Mitenkäpäs minä muuten sanoisin kuin muutkaan", sanoi Hilta hymyillen. "Eihän toki! Niin sievä ja soma tyttö kuin sinä meidän herttainen Hildamme." "Mikäpäs sievä ja soma minä olen. Samallaisella työkirveellä tehty kuin muutkin... Joka lantiksi lyödään, se lanttina pysyy." "Ei. Kyllä meidän sievä Hiltamme osaa sanoa oikeinkin.
Päivän Sana
Muut Etsivät