Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 19. kesäkuuta 2025
»Siinä sinä olet oikeassa», sanoi Witt. »Se olisi kyllä parasta.» »Ja jos se tuleekin vähän maksamaan meille, niin samantekevä», sanoi Swart. »No, hyvästi sitten, herra Henrikki! Kiirehdi nyt, naapuri, jotta pääsemme lähtemään!» He menivät ja pian istuivat he postivaunussa.
"Jumala varjelkoon minua", huudahti Frits vihdoin, "onhan kello jo puoli yksitoista, tule Kalle, emme me enää voi viipyä täällä kauemmin, jos tahdomme että Henrikki meitä auttaa hädästämme". He menivät. Mutta mitä nyt? He astuivat ja astuivat ja katselivat ympärilleen ja seisahtuivat, vihdoin rupesivat he kyselemään. "Hyvä herra, ettekö te voi sanoa, missä pastorin Henrikki asuu?"
Linköpingin mainio pispa Hemming Gadd ja eräs Turun kaniikki Henrikki Wenne kiirehtivät Romaan, missä silloin paavi Aleksanteri VI istui kristikuntaa hallitsemassa.
"Siinä olet oikeassa", sanoi Witt, "se olisi kyllä parasta". "Ja, jos se tuleekin vähän maksamaan meille, niin ei se tee mitään", sanoi Swart. "No, hyvästi sitten, herra Henrikki! Kiiruhda nyt, naapuri, että pääsemme lähtemään!" He menivät ja pian he istuivat matkavaunuissa.
Mutta eihän se ollut pastorin Henrikki! Iso punaviiksinen mies, jolla oli punanen yönuttu yllään, lasisilmät punaisella nenällään, pitkä piippu suussa ja pieni lakki päässä, semmoinen oli se olento, joka täytti koko oven aukeeman. Kovin hämmästyivät sekä Kalle että Frits. "No jumalauta!" sanoi olento karkealla bassoäänellä, "kauvan te olettekin viipyneet!
Toinen yritys tehtiin Henrikki VIII:nnen hallitessa, mutta kävi onnettomasti. 25 vuotta myöhemmin eli vuonna 1553 tehtiin kolmas yritys, joka ei myöskään ollut varsin onnellinen, mutta kuitenkin yhdessä kohden oli meren-kululle suureksi hyödyksi.
"Etkö sinä tunne minua, Henrikki? Ettekö tekään, isä, tunne Henrikkiä? Onhan se pastorin Henrikki! Että minun pitikin tapaaman sinut juuri täällä!" Nyt tulivat Frits'in seurakumppanit likemmäksi. Ukko Swart astui etunenässä. "Ei, hyvät ystävät"/ sanoi hän, "se oli sentään oikea onni, että sinun jaikahihnasi menivät rikki täällä, niin että me saimme tavata pastorin Henrikin!"
Viimein he pysähtyivät erääseen käytävään. »Henrikki», huusi Frits, »avaa toki ovi, jotta voimme nähdä, missä olemme!» Ovi aukeni ja pitkä mies, kynttilä kädessään tuli esille. Mutta mitä ihmeitä! Eihän se ollutkaan Henrikki!
»Se on helposti sanottu, naapuri, mutta kun sitten eukkomme kysyvät meiltä, olemmeko olleet Belgiassa ja miten matka luonnistui, niin mitä me heille vastaamme?» »Vähät siitä!» sanoi Henrikki. »Se on senaikainen murhe ja siitä te kyllä selviätte.
Minä odotan Hukefritsiä ja Punasta ja silloin tulette te, pässinpäät! Mitä te täältä tahdotte?» »Emme me mitään tahdo, herra! Me luulimme vain, että Henrikki olisi antanut meille yösijan ja vähän rahaa lainaksi.» »Rahaa lainaksi? Tahdotteko te pilkata minua? Pois täältä! Minä olen itse vipannut jo seitsemän lukukautta!» Näin sanoen hän heitti heidät suinpäin alas portaita.
Päivän Sana
Muut Etsivät