Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. lokakuuta 2025
AATAMI. Rikas olen ja ja Kysyn siis sinulta Liina Mikontytär Heiskanen, tahdotko ottaa tämän Aatami Aholan mieheksesi? LIINA. Varjelkoon! TOIVOLA. Mitä se sanoi? AATAMI. Mitä se sanoi? HEISKANEN. Kaikessa tapauksessa on asia jo päätetty. Liinasta ja Aatamista tulee siis pari. Myötäjäiset. Nyt tullaan niihin. Asian yksi osa on siis kai suoritettu, mutta miten on myötäjäisten laita?
"No oletko nähnyt sitä jo?" kysäsi herra Pettersson Anderssonilta. "Olen kyllä". "Mitä arvelet?" "No niin no"... "Onhan siinä sinun mielestäsi sitä?" "Mitä niin?" "No tuota fenn"... "...nomaniaa? No eihän vaan!" "Sitä minäkin". "Hei!" huusi nuori Heiskanen, tultuaan kaupungista kotia. "Mikäs sinua heihuttaa?" kysyi ukko Heiskanen. "Katsokaas tätä!" "Mikäs se on?"
En nähnyt kissaakaan, vaikka yhteen tiukkaan odotin kello seitsemästä kymmeneen. Kaikessa tapauksessa on Helsinki hauska kaupunki. Illalla katselin, vähän ympäriinsä, kun herkesin odottamasta... Mutta nyt pitää minun saada selvä kirjeen kirjoittajasta, kysyn vaikka joka ihmiseltä, joka vastaan tulee. 5 kohtaus. Heikkinen. Sitten Heiskanen. Herra Henrikson! Herra Henrikson!
»Herra siunaa, tähän ihan kuolee», mutisi Tiina Katri, kun pääsi vähän helpommalle. »Tule pois, kah, mitä sinä turhia», sanoi Heiskanen, joka Holpaisen kanssa oli portille päin menossa. Tiina Katri otti heidät kiinni. »Mitäs ne pitävät ihmisiä semmoisessa katkussa», riiteli hän. »Keräävät kaikki vanhat akat ja pienet lapset samaan kohtaan, siihen hullujen koppi vielä lisäksi.
Tosi se on, että Aholan Aatami tulee sinua tänä iltana kosioimaan. LIINA. Siis totta! Joko tänä iltana? HEISKANEN. Niin juuri, ja luulenpa, että hän on kyllä hyvä sulhanen sinulle. LIINA. Hänestä, isä kultani, en milloinkaan huoli. Vai niin! Luuletkos sinulle kahdenkymmenen-tuhannen poikia joka ilta tarjottavan! Vai et huoli! Miksipä et?
Mikä sinua vaivaa, kun olet noin kummallisen näköinen? LIINA. Peljästyin vain hieman. Hän ei tiedä mitään Antin tulosta. Kuuleppas Liina! Laitapa nyt itsesi hyvään kuntoon, illalla saadaan vieraita. LIINA. Keitä sitten? HEISKANEN. Hei! sulhasia Liina, sulhasia. LIINA. Sulhasia! Tiedäthän isä, ett'en pidä semmoisesta leikistä. HEISKANEN. Leikistäkö?
»Niinhän se oli, ja lapset kaikki minun varassani koko ajan. Pois tuo uhkaa lähteä nytkin, kun ei sano jaksavansa nähdä lasten nälkää.» »Eivätköhän ne aio tuonnempanakaan korottaa palkkoja?» kysyi Mari. »Tuskinpa vaan», vastasi Heiskanen. »Mikä pakko niiden on korottaa, työväkeä saavat kyllä kahdeksallakymmenelläkin pennillä tähän aikaan.
Rakkauden tulee olla sen perusteena. HEISKANEN. Rakkauden? EERIKKI. Aivan niin veliseni. HEISKANEN. No Liina, ole Aatamiin tyytyväinen. LIINA. Olenhan jo sanonut isä, etten hänestä huoli. HEISKANEN. Et huoli! Kuka se sitten on, joka kelpaa? LIINA. Antti. HEISKANEN. Antti! LIINA. Niin isä. HEISKANEN. Uskallatko sanoa tuon minun kuulteni?
Aamusilla sitten, johan sen sanoin. Heiskanen. Nythän onkin aamu! Maiju. Sinä olet niin tuhma ja kaikkea tuota! Heiskanen. Usko vain niin ... voin sen ryöstääkin, jos niikseen... Maiju. Koetappas vaan! Heiskanen. Huvin tähdenhän huvimatkalla ollaankin. Piletissä seisoi, kun isäntä sen osti »Matkustavaisten huviksi ja mukavuudeksi». Häh! Suutelo on vain yksi suupala... Maiju.
LIINA. Mutta jos sattuisi tulemaan vielä toinenkin kosia? HEISKANEN. Jopahan tuli? Mitä joutuvia, eihän niitä semmoisia niin vain kuin pussista tipahtele. LIINA. Niinkö luulette? HEISKANEN. Aha, jo tulivat. Menen heitä vastaan. Ole nyt vain iloinen ja ystävällinen. LIINA. Kyllä! Kyllä isä. Iloinenpa todellakin olen, sillä tiedänhän Antin olevan lähellä.
Päivän Sana
Muut Etsivät