Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 21. heinäkuuta 2025
Nämät ankarat ponnistukset tekivät Henrikin muuten ympäristölleen käsittämättömäksi. Kaikki luulivat, että hän on aina pahalla tuulella, niinkuin hän tavallaan olikin; ja tämä selvä aleneminen muiden silmissä oli Henrikille myöskin tavattoman vaikea kantaa, erittäinkin mitä Hannaan tulee. Neiti Selig jätti hänet tähän aikaan kokonaan, ja suostui Stråhlmaniin.
Niinpä lähtikin juoksun hypäkässä mennä leimottamaan kammariin. Kammariin tullessa hengitys huohotti ja kasvot leimusivat jostakin syvästä levottomuudesta. Sen huomasi Antti, katsahti kiinteän silmäyksen Hannaan ja kysyi: »Mikäs nyt äidille on tullut?» »Jukke ei antanut rahoja», sanoi Hanna ja ääni vapisi. »No, johan minä sanoin, että joka sudella suuhun, se vatsaan!» sanoi Antti.
Hän katsoi rauhallisesti Hannaan. »Missä se on? Sano pian!» Jussi vähän mietti ja nieli alas mitä oli purrut. »Taisi jäädä kouluun.» »Hyvänen aika! Nyt en voi lukea läksyjäni.» »Lähetä lainaamaan.» »Kun kello jo on niin paljon.» »Asuuhan Olga tässä likellä.» Mutta Olga tulikin samassa juosten portaita ylös ja etehisen kautta suoraan ruokasaliin. »Hanna, minulla on uutisia. Hyvää huomenta!»
Jos hän nyt käänteessä ei katsahda taaksensa Hannaan ja nyykäytä ystävällisesti päätä, niin epäselvyys jää heidän välillensä ja asia pysyy ikäänkuin ratkaisematta. Kaikki nousi vielä kerran vimmattuun taisteluun Henrikissä: "En katso, en katso!" ajatteli hän. "Minullakin on oikeuteni!" Mutta juuri käänteessä hän ajatteli: "Henrik, katso nyt vielä kerran Hannaan."
Pastori kyllä puisti päätään, vaan Anström löi kohta Emmasta saadut pahat ajatuksensa tuuleen ja viikko jälkeen oli Emma sairaan vuoteella valvomassa vuorottain Hannan kanssa. Emma oli viikossa voittanut kaikkein sydammet; jokainen rakasti häntä, ja Hanna olisi mennyt kuolemaan edestänsä; sairaskin tytyi häneen samalla mielisuosiolla kuin Hannaan.
Saarnamiehen ääni oli lempeä, ja hän laski lihavan kätensä veltosti Hannan olkapäälle. "Sinun äiti-vainajasi oli totinen Jumalan lapsi", sanoi hän sitten, nähtävästi liikutettuna. Se koski Hannaan niin, että hän pillahti itkuun. "
Maria oli niin kauan elänyt maailmasta erillään, että hän unhoitti epäluulon. Hänen ainoa toivonsa ja ajatuksensa oli, että Herran nimi tulisi ylennetyksi ja ylistetyksi. Hän luuli siihen saaneensa tilaisuuden nyt juuri, ja unhottaen kaiken vaaran kääntyi hän paikalla Hannaan, joka vielä oli huoneessa tarkoin kuuntelemassa kavalan Javanin puhetta. "Anna, tyttäreni, kirja minulle", sanoi hän.
Ei mikään, ei mikään maailmassa saa estää Henrikin yhtymästä Hannaan ja ottamasta vastaan Hannan rakkautta, joka jo oli syttynyt! Tuossa makaa Uuno eikä aavista mitään, ei aavista, ettei hän koskaan, ei koskaan Hannaa saa, ei aavista mitä on edessä, että Henrikin ja hänen suhteensa kohta rikkoutuvat! Henrikin teki niin kipeätä, että hän väänteli itseään vuoteessaan.
Ja nyt heräsi äkkiä semmoinen halu päästä pois metsään aivan yksin, niemen nenään, sinne kauas, jossa laineet loiskien tulivat rantaan. Mutta hän ei millään tavalla kehdannut lähteä astumaan lattian yli, ne olisivat kaikki silloin katsoneet häneen. Kiusaantui sitten ennemmin siinä, missä oli. Woldemar kääntyi nyt Hannaan, sillä Olga oli joutunut kiistaan Tirrin kanssa.
Viimein kuitenkin lopetti kirjoituksensa, nousi seisalleen ja istuessa tönkistyneitä jalkojaan verrytelläkseen käveli muutamia askelia, mutta käänti pöydän sivulta tuolinsa keinutuolin lähelle ja istui siihen vastapäätä Hannaan, otti Hannaa kädestä kiini ja ystävällisesti kysyi: »No, mitä se äiti nyt ajattelee niin pitkään ... mitä, sanoppas!»
Päivän Sana
Muut Etsivät