United States or Zimbabwe ? Vote for the TOP Country of the Week !
Muuten on tullut koko seurakunnassa yleiseksi tavaksi, että olkoon köyhä tai rikas, niin kahvipannun täytyy olla melkein aina puolitiestä porossa. Hiiliä aina karhotaan ja häkää huoneeseen saatetaan ja oivalliset rukiit ja ohrat kahvia vastaan vaihdetaan. Helmikankaan talo ja asukkaat. Helmikankaan talo lähellä Temmesjokea: Iso piha, pitkä asuinhuone-rivi.
Mutta sitten alkoivat vierailut ja väittelyt Knut Holtista, ja Kornelia temmattiin taivasta tavoittelevasta ajatusmaailmastaan. Hän tunsi olevansa matalassa hartaushuoneessa, joka oli täynnä häkää, savua ja ummehtunutta ilmaa.
Ja minulle tuli polttava hätä päästä Loviisan luo. Heitin kääreen otsaltani ja horjuvin askelin saavuin kotiin. »Olen sairas», sanoin sisään astuttuani. »Johan sen näen sanomattakin. Avaa vaatteesi, heitä pois kenkäsi», sanoi hän ja veti päällyspeiton pois sängyltäni. »Mikä sinulle nyt tuli? Tervehän sinä aamulla olit.» »Häkää oli», sanoin riisuen kenkiäni. »Vai häkää.
Vanha Taaven-muori kertoi meille ennen kotona kaikenlaisia satuja, ja silloin hän myöskin puhui, että tuolla kartanossa vanhaan aikaan asui suuri, mahtava herra, jolla oli oikein kauniin kaunis orjatyttö. Hän ei milloinkaan päässyt tätä hakaa edemmäksi, ja täälläkin hänen muassaan aina oli vanha pitkähampainen akka; yksin ei häntä laskettu.
Koska hän jälleen palasi, ryyppäsi Uoti hänelle muistoksi, ja neito täytti uudestaan hänen lasinsa, helistääkseen hänen kanssansa. Uoti sanoi nyt: "sinä olet tosiaanki kauniimpi kuin koskaan olen nähnyt. Eikä kentiesi ole niin tyhmästi, että he ovat vaatineet minua. Jos ei vaan olisi sentään sitä hakaa, niin olisin hyvinki tyytyväinen.
Otto haki vastausta ja tokasi vihdoin: On Immosen härkä... Ja vielä suurempikin tätä hakaa on se härkä... Vai eikö ole? Ja miten ollakaan taas, niin Esa myöntyi vähä vähältä ja jonkun ajan kuluttua ylpeilivät he taas härän suuruudella kilpaa. Esa kehui: Sillä on häntäkin niin pitkä, jotta sen pää ylettyy alapuolelle takajalkojen polvia... Ihan maahan asti ulottuu.
Vähän häkää päässäni, siinä kaikki. Mihinkä hän sitten meni, isä? ROINILA. Ties Jumala, mihin hän lie mennyt. Onko pääsi kovastikin kipeä? ANNA. Onhan se. Eikö hän luvannut jäähyväisillekään tulla? OLLI. Vai jäähyväisille! Vielä maarin mitä. Semmoisella menolla hän täältä lähtikin. Ei suinkaan hän keveällä mielellä meiltä eronnut. Sitä hän ei voinut tehdä.
OTHELLO. Konna, Todista, ett' on armahani portto, Todista se, tuo mulle selvät näytteet, Tai, kautta sielun' ijankaikkisen, Parempi koirana sun olis olla Kuin vihani uhrina! JAGO. Niiks' onko tullut? OTHELLO. Se näytä, ainakin tuo todisteita, Ett' epäilykselle ei hakaa, hankaa Jää kannatteeksi. Muuten voi sua, voi! JAGO. Arvoisa herra,
En nukkunut. Päätä kivistää. Ai-ai, kun ei vaan olisi ollut häkää, täällä tuntuukin jonkinlaista kyökkikäryä. Ei se tee mitään. Nyt oli Henrik sanomaisillaan, mutta sydän löi liian kovasti. Uuno pani vikkelästi liivin napit kiinni, sujahutti takin yllensä ja sanoi mennessään ovessa: No sinä tulet sitten. Näin Henrikiltä jäi kuin jäikin sanomatta.
Ainakin näkyi pari riviä valkosia hampaita huulien väliltä sill'aikaa kun silmät supistuivat ja himmenivät. Hän nosti toisen kätensä sarkaleningin kaulukselle, avasi pari hakaa ja, kääntyessä puoleksi tohtorin puoleen, kysyi hän: Missä on lapsi? Hra Jansen astui askeleen eteenpäin, mietiskeli hetken aikaa, pisti piipun taka-taskuunsa ja sanoi lyhyesti: Hyvä; sinä voit jäädä.