Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 10. heinäkuuta 2025
Ei suinkaan ... minä olen liian vanha ja perin-oppinut lakimies lisäksi, hä hä hä! Minä pidän tytön itse ... no niin, sen minä teen.
Ha, ha, ha, oikein naurattaa. Mutta arvatkaas, hyvä väki, kuinka vallesmanninkin silmät pystyyn käyvät, kun näkee, että peri perältäkin saimme tuon roiston kiinni. Ei hän sitä enää ollenkaan toivonut. MAUNO. Luulet nyt suurenkin urotyön tehneesi. Varjele meitä! Ehkä saat tästä vielä kunniamerkin rintaasi. ROINILA. Mauno, ilmoita meille totuus? Oletko tehnyt sen työn, josta sinua syytetään?
Eikö hän kättänsä ojentanut, tarttuakseen sinun rintaasi? Ha haa jos olisi tietänyt sinun kuuluvan hänen sukuunsa, niin olisi lyönyt sinut kuoliaaksi kiveen jalkojensa juuressa". Ja vanhan eukon silmät säkenöivät. "Minä koetin salata kasvojani niin hyvin kuin mahdollista, mutta hän ei pitänyt silmistäni".
MIINA. Lepsi tulee poikia kaupalle. TILTA. Tulevat jo porstuassa. Alkaa riisuutua. KAISA. Voi noita hupsuja! HILMA. No? Me luulimme sinua Lepsiksi! Ha, ha, ha! Eipä hullumpaa, voi olla. TILTA. Sinä sitä ensin sanoit. Hahaha! Ja Lepsiltä sinä näytitkin. MIINA. Sen teki tuo valkoinen huivisi. Näytti aivan kun Lepsi partoinensa olisi noussut reen perästä. Hahaha!...
Sen teki ukko vainajani. Niin, todellakin. Kuitenkin tahtoisin minä mielelläni veljeni pojan mukaani, sillä hän tuli kerran ahdistetuksi tuon naurettavan ukon alammaisilta. Hän ehkä voisi tuntea miehensä... Oi, on jo kaksikymmentä vuotta sitten, mutta se olisi naurettavaa, jos hän saisi seisoa hämmästyneenä nenäkkäisyytensä tähden. Ha ha ha!
"Vaan se tämminkihän se pitäisi sun käydä peruuttamassa..." "Ha, ha, haa!... ei siit' ole pelkoa ... ilman minä vain valehtelin, enhän minä lautamiestä tavannutkaan pirtissä...", nauroi Lippa vastaan. "Elä sitä pelkää, vaan lähdetään ja käydään markkinoita katsomassa ... kometiiassa, siellä oli Tuovilan Maijakin käynyt tanssata hölkäyttämässä semmoisen veivihanurin mukaan..."
Ja vaikka hän ei voinut erottaa sanoja, oli myminän äänenpaino sellainen, että ajatus ikäänkuin itsestänsä antautui: Hyvä oli polisikamarissa minua kolme tuntia vankina istuttaa; mutta onnenpyörä kääntyy, poikaseni! Miltäs tuntuu nyt itsesi ajurina kuskipukilla kekottaa, hä? Aja tulliportissa oikealle!
Ha, ha, minä en tahdo kuolla, minulla on paljon tekemistä, paljon täällä täällä sykkiikö sydän? oi niin, varmaan sykkii se mutta voimatonna. Hän vaikeni muutaman hetken. Kuinka, toisti hän se on kuitenkin kummallista nyt vanhoilla päivilläni, kuin minulla olisi ollut lepoa, olen minä levottomin.
Bartholdus Simonis. Ha! ha! ha! Anna! Eikö sinun kavaluutesi juoksulla ole yhtään loppua? Lepääpi kerran virta laskettuansa meren helmahan, vaikeneepi myrsky raivottuansa aikansa, herkeääpi ruttokin tehtyänsä hirmutyönsä sinä vaan olet virtaa villimpi, myrskyä myrskyisempi ja ruttoa julmempi; sinä et luovu ilkitöistäs eikä sinun kavaluudellasi ole loppua!
Huutia! murahti viimemainittu; näytti siltä kuin minulla olisi ollut kajuutassa tusinanverran märkiä luutia, tai kuin olisi aallokko lyönyt peräkannen yli. Ha ha ... mutta sinä kai varoitit päästämästä aallokkoa virtaamaan takaisin veteen. Se raukka makasi koko yön tulisessa kuumeessa. Ja houraili?
Päivän Sana
Muut Etsivät