United States or Montserrat ? Vote for the TOP Country of the Week !


Vaikka sinä oletkin sellainen raukka, käyt sentään säälikseni! Ranskalaiset kyllä hakkaavat pään sinulta poikki!" Bartek tunsi että hänen vaimonsa puhui järkevästi. Hän pelkäsi ranskalaisia kuin ruttoa, ja sitä paitsi sai hän paljon uutta ajateltavaa. Mitä olivat ranskalaiset hänelle tehneet?

Kaikki huvithan sinun mielestäsi ovat hyljättäviä. Enpä tiedä sitä niin tarkoin, vastasi Magna hyväluontoisesti. Mutta sinähän et käy koskaan teaatterissa ja vihaat tanssia kuin ruttoa. Päin vastoin päin vastoin jos vain minun ilontunnelmani etsisi niin raisun ilmaisutavan, niin ei omatuntoni suinkaan panisi sille esteitä, selitti Magna nauraen.

Se on ruttoa rumempi, Kamalampi käärmehiä, Merkuria myrkkyisempi, Opiumin oiva serkku. Miks ei kiellä korkiampi Esivalta voimallinen, Apoteekkiin anna panna Muitten myrkkyjen sekahan, Josta tohtorin lapulla Oisi sinne annettava, Missä on toella tarvis?

Lähden häntä vastaan tielle. TUOPPALA, tullen ulos. Ei mar' sitä ruttoa ja hävitystä niin vähällä omaan tupaan päästetä. Kyllä sitä saadaan viinaa, vaikka on kymmenenkin peninkulman päästä haettava. Mitä täällä sitten syötäisiin, jos viljat viinaksi poltettaisiin? LAHTI. Tuoppala puhuu oikein! KINNAS. Kummallista se on vähän tuon viinakullan laita: ei se itsessään mitään pahaa ole.

Hänen hengittäessään laajenivat hänen sieramensa hieman vähän outo seikka tuokin; mutta sittenkin tuntui minusta, että jos Anna Martinowna rakastuisi minuun taikka jos hän vaan suutelisi minua hienoilla kovilla huulillaan, niin olisin minä riemusta hypännyt hamaan lakeen. Tiesin kyllä hänet ankaraksi ja vaativaksi, tiesin kylän akkojen ja tyttöjen pelkäävän häntä kuin ruttoa, mitäpäs siitä!

Mutta tuopa juuri oli mitä kapteeni Kornman tahtoi. Että huhuun oli Antero alku, siitä ei tiennyt kukaan. Laiva lähestyi, ja tottakait oli huhussa perää, sillä puolella mastolla liehui musta lippu. Mitä osoittaisi se muuta kuin ruttoa ja kuolemaa?

Vaan silloin minä kauhulla näin, kuinka kokonainen kaupunki sairasti sitä ruttoa, jonka itse olin tuonut siihen, ja muistin sen tuuman, joka oli johtunut mieleeni sydän-yönä metsässä ja monta kertaa sen jälkeen, että tekisin luostarilupauksen. Minä tunsin, että olin niinkuin Jonas, kun hän pakeni Jumalaa; kuitenkin minä yhä epäilin, kunnes Eva sairastui. Silloin minä taivuin.

Vaikka Liisalla kyllä oli ihan kuumaa olutta saapuvilla, yltyi tauti kuitenkin hetki hetkeltä kovemmaksi, ja kun toisena päivänä tuotiin tohtori kaupungista, sanoi hän taudin ruttoa olevan. Ojamylläri oli joutua suunniltaan! Sekö onnettomuus nyt vielä tarvittiin! Hannu oli hänen oikea kätensä, ja peltotyö oli viime aikoina jäänyt rappiolle ja nyt näytti myllyn samate käyvän!

Tämän linnan luuli hän löytäneensä kaupungin yhteisessä leivin-uunissa, Hikoaminen on talonpojan paras lääke kaikissa taudeissa, ja varsinkin pidettiin sitä erittäin tehokkaana keinona ruttoa vastaan. Tuskasta oli pormestari jo hikoillut kolmetoista yötä, nyt tahtoi hän koettaa oikeata lääkkeeksi määrättyä hikoamista.

Ja niin jäätiin elämään vielä sittenkin, kun aikakausi muualla maailmassa teki ruttoa käännettä, kun murroksia tapahtui niin aineellisessa kuin aatteellisessakin elämässä ja niistä joku kaukainen humu rupesi kuulumaan pieneen rannikkokaupunkiinkin. Mitäpä se meihin kuuluu, arvelivat kaupunkilaiset, me eletään täällä ennallaan omassa rauhassamme, eihän tuo kaikki meidän kaupunkiamme koske.