Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 4. kesäkuuta 2025
"Minä lähden tänä iltana kuun noustua." "Mihin?" "Sen kyllä itsekin tiedät." "Niin melkeinpä tiedän", lausui Laagje, "mutta uskallatko mennä sinne, etkö pelkää ruttoa?" "Minä en pelkää mitään, ja tietysti nyt pakkanen on kuolettanut rutonkin, koska kaikki on jäässä. Sitä paitsi tahdon saada selkoa lapsesta, tahdon tietää, onko lintusemme elossa vaiko kuolleena ja kylmettyneenä Karasjoella."
Hän on Jumalan mies, eikä kuitenkaan ole sitä. Hän on Näinhän selvästi ettei savu häntä vahingoittanut, vaikka se heitti minut maahan. Näinhän miten hän käsivarsillaan kantoi tyttäreni tulesta! Langetkaa polvillenne ja rukoilkaat, te pakanat! Rutto on loppunut, sillä tuli on sen kuluttanut, ja tuo mies, joka levittelee sielun ruttoa, vaan ei ruumiin, on muuttunut Herran lähettilääksi.
"Ruttoa en tarkoittanut", huudahti Kersti, "vaan pormestaria. Olethan, Konrad, ollut liiaksikin hyväntahtoinen, kun minun tähteni uskalsit ennen aamukellon soittoa sytyttää ahjosi, etkä vaadi minua ilmoittamaan miks' en saata iltapuolella takoa ja missä minä silloin oleskelen. Siitä sinun oikean rohkeutesi tunnenkin".
On kuin kokonaan luhistuisin. Jalmari urkkija! Hourin kenties. Mutta kirje on kädessäni! Ah, se on kauheaa! Se on hirmuista! En tunne sitä enää. Täällä on ollut niin rauhallista, suloista ja turvallista, enkä ole huomannut ympärilläni matelevaa syöpäläistä, en akkunoista väijyvää ylenkatsetta ja häväistystä, en ole tuntenut ruttoa, joka on saastuttanut ilman minulta ja lapseltani.
Hänen kaltaistansa Jesuittaa ei enää löydy maailmassa. Sen sijaan, että olisi kostoa saarnannut, teki hän rakkauden töitä. Ruttoa, nälkää ja epätoivoa vastaan käytti hän miekkaansa tehokkaammin kuin mikään muu Jesuitta Lutherusta, Zwingliä ja Kalvinia vastaan. Palkaksi kaikesta uhraavaisuudestaan sai hän sen, että itsekin sairastui ruttoon.
Bartholdus Simonis. Ha! ha! ha! Anna! Eikö sinun kavaluutesi juoksulla ole yhtään loppua? Lepääpi kerran virta laskettuansa meren helmahan, vaikeneepi myrsky raivottuansa aikansa, herkeääpi ruttokin tehtyänsä hirmutyönsä sinä vaan olet virtaa villimpi, myrskyä myrskyisempi ja ruttoa julmempi; sinä et luovu ilkitöistäs eikä sinun kavaluudellasi ole loppua!
Muutoin on mielestäni asialle eduksi, että edistys ei ole liian ruttoa, sillä siten se varmimmin sulaa yhteen kansan oman tietoisuuden kanssa. Siten aate oikein lujasti juurtuu. Kansamme luonne on hidas, mutta minkä se omakseen omistaa, sen se omaisuutenaan pitääkin. Vaan jopa on aika teiltä tiedustaa, mitä aikeestani arvelette."
Sitten aloitti suntio seuraavan salaperäisen luvun, jota niin monen ihmisiän kuluessa pidettiin varmana suojelijana sekä miekkaa että ruttoa vastaan, ja jonka voimaan moni sotamieskin vielä turvautui, kuolinhaava jo rinnassaan. Tätä loihto-lukua kuullessaan, niin arveli suntio, on tuo kalpea vieras varmaankin pakeneva, jos hän rutto-mies lienee..
Muutamia kirjeitä saivat veneessä olevat kumminkin lähettää maalle, ynnä tavallisia laivapapereita. Maalle palaavan veneen väki tiesi kertoa että, miten laivamiehet olivat vakuuttaneet, ei ruttoa ensinkään löytynyt laivassa. Tuota ei maalla uskottu, luultiin laivalaisten keksineen vaan hätä-valeen. Tuuli puhalti mereltä maallepäin ja jotenkin kiivaasti.
Hän jatkoi: "Sinulla on suuri valta ihmisten taikauskon vuoksi. Nyt sinun pitää ilmestyä ennustajana, puhua merkeistä taivaalla ja maassa, nähdä vanhan vallan onneton loppu ja uuden vallan onnellinen alku. Tämän ennustaa tuo nykyisin idän taivaalle ilmestynyt tähti, jonka on sanottu tämänvuotista ruttoa ilmoittaneen. Pane kaikki kykysi liikkeelle."
Päivän Sana
Muut Etsivät