Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. kesäkuuta 2025
Jos mitä koki, minne lohduton vei pakotie, mi vartoi vaara, hätä, ain' yhtä sees tuon silmän tuli on, vakaata rauhaansa ei kasvot jätä; kuin vaskikirjoin kertoi kasvot nuo: 'Viel' uusi päivä uuden neuvon tuo!
Tästä pojalle hätä käteen, hän hyppää varsan selkään ja ajaa karauuttaa pois, vaan ei pääse edemmäksi kuin huoneen kohdalle. Siinä hyppää tuo punainen hevonen pystyyn ja on silmänräpäyksessä kasvanut mahdottoman suureksi hevoseksi, lähes mökin kokoiseksi: Jaakko putoaa pois seljästä ja lähtee juoksemaan ja pääseekin pakoon, mutta hevonen muuttui koko huoneen kokoiseksi tulen-liekiksi.
Köysiss' oli mieheni jo maassa, veri vuoti, väkivalta voitti, hätä suurin, avun toivo turha. Kättä kahdeksan jo mua raastoi niinkuin petoparvi saalistansa; silloin apu saapui, tuli turva, Pilven veikko pirttiin niinkuin myrsky, väkivallan hääti, häijyt kaatoi.
Mutta minä olen tyhjin käsin; muitten epärehellisten hoidon kautta olen menettänyt omaisuuteni viimeiseen äyriin asti... Polvillani rukoilen sinua, jolla on yllin kyllin joka et milloinkaan ole kokenut, mitä hätä, kova hätä on minä voisin kertoa sinulle paljon unettomista tuskallisista öistä... Unhota ainoastaan kerta, tunnin aika vaan, että olin tottelematon ja anna minulle varoja pelastuakseni!
Muutamat ajurienkin kärryihin hyppäävät, istuvat kolme neljä sylikkäin ja neliä alas rantaan laskevat. Sillä hätä on ennättäessä rantaan ennenkuin laivat. Montako niitä sieltä tulees? Joko ne ovat missä asti? Kuule! Sano, tiedätkö? En minä jouda ... enkä minä tiedäkään! Kuusi kuuluu olevan ... jo huutavat! Jo huutavat! Jo huutavat! Joudutaan! Ei ole vielä kiirettä! Saaren takana ne vasta...
Silmänräpäyksen seisoi Maiju neuwotonna tuossa hirmuisessa tilassa, mutta pian hän selkeni. Pian hätä ja waara pakotti hätääntyneen äidin keksimään neuwoja lapsen pelastamiseksi. Salaman nopeudella juoksi hän tupaan, palasi sieltä takaisin yhtä nopeasti; hänen seurassaan tuli myös muu talon wäki, joka ei tähän asti wielä ollut tietänyt mitään waarasta.
Miehet värjöttivät kalliolla, ja muutamat suurimmat kuohut viskoivat heihin vaahtoa; Koski pauhasi vimmatusti. Joku miehistä huusi ja viittasi kuin apua pyytäen. Hirmuinen hätä oli kaikilla. Yksi esitti yhtä, toinen toista. Lauttamiehistä koetti joku heittää köyttä kalliota kohti: hullun yritystä, köysi ei jaksanut lentää kuin palasen matkaa rannasta.
Intoon uuteen noin rivit rohkaistuiksi kun saatte, niin mepä muut asetumme jo tässä akhaijeja vastaan, vaikk' ylen suuri on ahdistus, hätä niin näet käskee.
"Kyllä kaiketi, vaan mistäs ihmiset antavat, kun ei heillä itselläänkään ole mitä suuhun panna?" sanoi ukko ja katsoa vilautti minua nuhtelevasti silmiin. "Mutta eihän nyt niin kovia katovuosia ole ollut, että semmoinen hätä olisi", väittelin vastaan.
Se kuvasi ihmisen huoletonta tilaa, sitä suruttomuutta ja pimeyttä, jossa he vaeltavat kadotuksen partaalla, niinkuin olisi joka päivä viimeinen päivä ja niinkuin ei toista elämää olisikaan. Se meni luihin ja ytimiin, mitä hän puhui. Kaikkea hän ei ymmärtänyt, mutta se häneen jäi, että heillä oli tosi hätä.
Päivän Sana
Muut Etsivät