Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 18. heinäkuuta 2025
Paavo Kontio antoi hänen vielä varmuuden vuoksi hetkisen rauhoittua. Etköhän sinä nyt sentään jonkun verran liioittele tuon tapauksen merkitystä? hän uskalsi sitten huomauttaa. Ainakaan asianomaisista itsestään tuskin kukaan ottanee sitä noin tuiki vakavasti, tuskin hänen miehensäkään. Sinä et siis vielä tiedä mitään? En muuta kuin mistä jo olemme puhuneet. Siinä on siis jotakin muuta? On.
Etköhän ottaisi, Elsa, sitä rahalainaasi takaisin ja antaisi velkakirjaani pois, kun minulla ovat nämät Sipoolaisen antamat rahat tallehdittavana ihan tyhjänpäiväisesti", puheskeli mummo, tarjoten rahoja. "Sipoolaisen rahatko ne ovat? Eikö ne ole teidän omat rahanne?" huomautti Elsa. "Sipoolainenhan nämät viimeksi antoi, oikeastaan nämä tällä kertaa ovat sinun rahat."
Kyllä meistä hyvät tuttavat tulee. Etköhän lähtisi minun kanssani Helsinkiin? Nalle pudisti päätään, sillä eräs itsepintainen kärpänen tahtoi siinä samassa hänen korvaansa tunkeutua. Ei Nalle Helsinkiin lähde, hymyili asemapäällikkö. Hän viihtyy parhaiten täällä erämaassa. Sinä iltana sai Nalle jälleen kaikki parhaat temppunsa näyttää.
Hetken vaitiolon jälkeen jatkoi Ester: "Sven, etköhän puhu isän kanssa... Ei ... ei", keskeytti hän oman ajatuksensa nähdessään Svenin pelästyneen ilmeen, "en tarkottanut, että kertoisit siitä, mistä me nyt puhuimme, sitä ei isä ymmärtäisi; mutta etkö voisi valmistaa häntä siihen, ett'et sovellu uralle, jonka hän tahtoo sinua valitsemaan?... Ymmärtänet kai, poikani, että se on isälle kova isku, hänen on vaikea edes kuvitella mielessään, ett'ei muka joku Falkensterneistä kulkisi isänsä ja iso-isänsä teitä?"
Etköhän sinä itse ole se, joka minua näin ohjaat heidän tiellensä? Oi Jumalani, suo minun vielä vastakin heitä palvella!" "Tapahtukoon niin!" Troussecaille päätti. Molemmat seikkailijamme, puettuina pyhissä-vaeltajiksi, lähtivät taasen matkaan. Välttäen huolella kaupungeita, aina varoillaan, he pian olivat kulkeneet Burgundin läpi.
Mutta silloin jo tuotiin pöytiä, tuolia ja muita tavaroita. Hän seisoi siinä neuvottomana, ei osannut käydä käsiksi mihinkään, joutui vaan aina muiden tielle. Etköhän menisi sinne lasten luokse siksi kun saamme täällä järjestykseen, sanoi Herman. Ja hänen täytyi lähteä ilman että sai Hermania sen enempää puhutella. Kadulla hänen edellään käveli miehiä. He tuntuivat keskustelevan tulipalosta.
Huhuja siitä kulki kaikellaisia, erittäin oli Kaisa aina varma asiassaan; mutta akka parka oli niin usein lyönyt kirveensä kiveen, ett'ei häntä juuri suurin uskottu. Etköhän, lapseni, milloinkaan ole katuva, että hyljäsit luonnollisen isäsi, kysyi Sunkreini.
Jaa, jaa, pani Uuno, mutta vähän ajan perästä kuitenkin selitti: Perustamme suunnattoman kansallisen osakeyhtiön. Sinä arvaat mitä siitä tulee, kun koko kansa panee rahansa siihen! Hän katsoi voitonriemuisena Henrikiin. Mistä sinä muuten olet sen saanut, etten minä olisi fenomaani? sanoi Henrik. No etköhän sinä pidä yhtäpaljon ruotsista kuin suomesta.
Sitä sinun ei tarvitsekkaan. Kuka on sanonut minun lainanneeni rahat. Kun on sen verran viehättävät kasvot kuin minulla Rouva Linde. Sinä olet hupakko. Nora. Nyt olet varmaankin sanomattoman utelias, Kristiina. Rouva Linde. Kuuleppas nyt, Nora-kulta, etköhän siinä asiassa lie toiminut ajattelemattomasti. Rouva Linde. Minusta nähden se on ajattelematonta, että sinä hänen tietämättänsä Nora.
Lähtekäämme täältä, päästäksemme kuulemasta hänen hampaidensa kirinää. Pois tieltä, noita! Haa, nytpä muistan, huusi eukko ja osotti sormellaan Askelinia, etköhän vielä osota sääliäkin minulle, sinä, joka itsekin olit juhlassa saapuvilla. Minä näin sinun suurissa saappaissa tanssivan naisten kera vuorella, ja pöydässä istuit minun vieressäni. Muistatko?
Päivän Sana
Muut Etsivät