Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 24. kesäkuuta 2025
Vielä vähemmän hän on luotu ratkaisemaan niitä yhteiskunnallisia kysymyksiä, joille Minna Canth ja sittemmin J.H. Erkko tuotantonsa omistavat. Hän on siihen aivan liian suuri epäilijä.
Tämän, ja sen pohjalta kohoavan vapaan ajatuksen, edistyksen ja kansanvaltaisen kehityksen palvelukseen vannoutuu nyt J. H. Erkko, yhtyen sydämensä pohjasta niihin nuorsuomalaisiin kirjailijoihin, jotka hänen nuoremman veljensä Eero Erkon v. 1890 Helsinkiin perustaman jokapäiväisen valtiollisen äänenkannattajan Päivälehden ympärille järjestyvät ja joita siitä syystä voidaan myös Päivälehden piiriksi nimittää.
Niinp' on kansa Suomenmaan herättyään, noustuaan, mahtavasti, voimakkaasti ilkivaltain muurit murtava. J. H. Erkko. Koululinna. Nyt kova kuulkaa sotakäsky ja selkään ottakaatte väsky ja linnaan astukaa! Se linna kylässä on tuolla mäen rintehellä, päivän puolla, hei, sinne astukaa! Se Suomen kivist' on ja puista, isien töistä siunatuista se linna noussut on.
Tähän lähetystöön kuuluivat seuraavat henkilöt: T:ri Väinö Vallin, Hellsten, Hälleberg, Fihlman, Eero Erkko ja minä. Tarkemman selonteon tämän lähetystön käynnistä kenraalikuvernöörin luona ja esityksistä siellä jätän kuitenkin tässä pois, koska siitä on sanomalehdissä jo tarkkaa selkoa tehty. Maanantai.
Eikä oikeastaan vain sosialisti, sillä sehän tekijä itsekin on jo tähän aikaan ihanteellisessa merkityksessä, vaan suorastaan anarkisti on Kullervo, ja vasta sellaisena voi J.H. Erkko hänet traagilliseksi sankariksi kuvata ja käsittää. Säkeet sellaiset kuin: »Minut myrkytti elämä, minä myrkytän elämän», huomauttavat meille, miltä kannalta tekijä tahtoo Kullervoaan katsottavan.
Tuon lämpöisiä! ja hän heittää sisään sylensä täyden Päivälehtiä. Mutta sehän on kielletty ilmestymästä! Mutta se ilmestyy sittenkin! Ota pois ne! Mutta ovi on jo suljettu ja Erkko poissa. Vaan samassa reväistään ovi selälleen, ja kaksi pientä poikaa hyökkää sisään keskelle lattiaa, toisiaan tyrkkien ja huutaen kilvan: Hufvudstadsbladet Uusi Suometar! Hufvudstadsbladet Uusi Suometar!
Mutta hyvää on Erkon mielestä vain kaikki se, joka yhdistää, pahaa se, joka erottaa, yhteishyvä voittaa jo tässä maailmassa, yksityishyvä, joka ei sitä palvele, on tuomittu sortumaan. Siinä on Erkko taas sikäli »nuoren» Suomen mies, että hän vapaa-ajattelijana siirtää hyvän ja pahan lopullisen taistelun haudan tuolta puolen haudan tälle puolen.
Nyt, kukkaniityn läpi kulkeissaan, vilkastui puro, iloisammin hyppii, vaan murhe kuvastuupi muodossaan, kun rinnassa viel' entismuistot sykkii. J. H. Erkko. Suomelle. Sinua, kultainen ja kallis maamme, sinua kaikki työmme tarkoittaa; elomme, onnemme me sulta saamme, sa ihanteemme, kaunis Suomenmaa.
"Tiedä en, maailma taisi niellä, Taikka jo peittaa multa. "Kastelen kukkaa, armastani, Muistelen tyttölasta, Tuskinpa jälleen puhdastani Löytänen maailmasta." J. H. Erkko. Kehrääjä-äiti. Ja äiti istuvi, kehräjää, Ja kyynel silmähän vierähtää. "Pois aurinkoiseni läksi, pois, Oi, jos pian taas hänet nähdä vois! "Ihanainen hän oli, kaunoinen, Oli puhtoinen kuni pulmonen.
Ingmanien taiteellinen koti Dresdenissä muodostui nimittäin aikojen kuluessa tyyssijaksi, jonne kaikki suomalaiset, kaikki skandinaavit ja yleensä Dresdenissä asuvat muukalaiset mielellään pistäytyivät. Runoilija kreivi Snoilsky puolisoineen esim. oli kahdeksankymmenluvulla jokapäiväinen vieras heidän kodissaan, niinikään runoilija Erkko, joka samaan aikaan oleskeli siellä.
Päivän Sana
Muut Etsivät