United States or Zimbabwe ? Vote for the TOP Country of the Week !
Jumala sen tietää; hänelle ainoalle tulee siitä kunnia. Yhden asian tiedän kumminkin, ja se on että enkeli Raziel opetti Aatamille luomisen salaisuudet. Onko tämä ilmoitus mennyt kadoksiin? Kukapa sitä uskaltais sanoa?
Oliko hän enkeli taivaasta? huokasi Albert hiljaa, hengittäen intohimoisesti keuhkoihinsa hänen hevosensa kavioiden nostattamaa tomua. Oliko se joku helvetillinen näky? mutisi kreivin seuralainen, tuijottaen maantielle. Kuka olisi uskonut tilanvuokraajan raudikkoa noin uljaaksi juoksijaksi! huudahti pehtoori, joka piti suuresti kauniista hevosista.
Vielä viimeisillä voimillansa Nousi ukko äkin nyt ja lausui: "Vieras, lienenkö mä villipedon Haahmoks muuttunut, kun noin sä kysyt? Mut sä vieras olet, hänt' et nähnyt, Etkä tiennyt, että tiiker-pedon Vertainen vaan häntä vastaan voisi Rikkoa. Tok' ompi rikkonunna Vanhus myöskin, vaikk' ei vasten häntä. Kummia mä olen nähnyt, kuullut; Ruhtinani puolisonkin nähnyt Linnastansa omast' ajettavan Anopinsa käskystä. Oi vieras! Kahden pienen poikasensa kanssa, Toinen kädess' oikeassa, toinen Vasemmassa, ääneti hän läksi Yltäkyllyydestään, onnestansa Autiohon synninmajahansa. Itkevän ei kenkään häntä nähnyt, Eikä valittavan kuullut; muita Lohduttaaksensa vaan hän nyt elää Niinkuin enkeli, ja hänt' ei koske Kovat onnet oman kohtalonsa. Kuule vielä! Ei hän puolisonsa
Kosk' oli aika joutununna, Määräpäivät päättynynnä, Saattoipa sanan edellä, Kantoi kaunis Gabrieli, Herran enkeli ihana, Natsaretin neitoselle, Maarialle mielehisen: Tulla Luojan tuottajaksi,
Silloin tuli nuori immyt, valkea, hellä enkeli tuli astuen metsästä ja laski kalliolle lämpöisen, liljanvalkoisen kätösensä ja kosketti sitä puhtailla huulillansa kuiskaten vapauttavan loitsusanan. Silloin aukeni kivikuori ja sydän, tuo vangittu sydänraukka näki päivän valon! Nuori tyttönen meni sisään sydämmenkammioon ja sanoi sitä kodiksensa.
"enkeli-kappeliin", jonka laattialla on se kivi, jonka päällä istuen enkeli ilmoitti Jesuksen ylösnousemisen. Luolan eli haudan ulkopuoli on koristettu parvekkeilla ja karniiseilla, veistoksilla ja pikku pylväillä. Oven eteen on asetettu 4 erittäin kaunistekoista, korkeaa lamppua ja oven päällä riippuu 14 pientä, hienotekoista hopealamppua.
Huono, akanoista, oljista ja petäjäisestä laitettu rawinto synnytti kulkutauteja ja kuoleman enkeli hiipi hiljaa näljästä ja taudista horjuwain haamujen seassa, niittäen wähällä waiwalla runsaan saaliin, sillä wähäwäkiset oliwat horjuwat saawutettawat.
Sittemmin Juan ja Rafael. FEDERICO. Hän on ilmeinen enkeli, ja tämä lempeä olento, itse hiljamieli, hänkö ottaisi äitinsä ja iso-äitinsä kanssa riitaantuakseen? Don Rafael de Cardennas. FEDERICO. Kuinka! Don Rafael? JUAN. Tuossa on hän jo. Federico! FEDERICO. Rafael! RAFAEL. Kuinka minä olen sinua ikävöinnyt. FEDERICO. Kallis ystävä, sinäkö Toledossa?
Ei, vastasi poika. Mene katsomaan, mihin hän on mennyt. On jotakin pahaa tekeillä metsässä. Mitäpä se olisi, isoäiti? En tiedä. Mutta siellä on jotakin pahaa tekeillä, ja hän on vaarassa. Tunnen sen. Onhan nyt selvä päivä! Mene, sanon minä. Jumalan enkeli sanoo minulle, että sinun pitää mennä.
Sellaista sunnuntaita hän ei ollut ennen elänyt, ja vaikka hän ei ymmärtänytkään kaunista saarnaa, niin oli hänelle kuitenkin virkistykseksi tietää, että tuo tuolla saarnatuolissa oli rovasti, ja rovasti oli hänestä sillä kertaa Herran enkeli, joka oli lähetetty suoraan taivaasta lohduttamaan ja ojentamaan häntä.