Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 5. lokakuuta 2025
Nuoren miehen silmissä leimahti niin salaperäinen tuli, että Elisabet ehdottomasti vapisi. "
Ratsun etsiminen ja takaisin tuominen vei taas melkoisen ajan ja kuin hepo viimein oli valmiina, oli jo päiväkin ohi puolesta. Nyt ei Haley mitenkään voinut olla jäämättä päivälliselle, ja rouva Shelby kumosi hänen arvelunsa, että Elisabet pääsee liian paljon edelle niin taitavasti, että Haley, joka muutenkaan ei koskaan ollut haluton hyville ruuille, viimein suostuikin jäämään.
Mutta joka kerran oli hän tukeuttanut pelkonsa ja salasi sen nytkin mieheltään, ollakseen kiihottamatta häntä vielä enemmän. Yrjö yritti lähtemään. "Ja nyt, Elisabet, rakas vaimoni, täytyy minun jättää sinut", sanoi hän suruisesti. "Minä en ole täällä hetkeäkään turvassa." "Menetkö sinä pois?" vaikeroi Elisabet "Mitähän tästä tulee!
Elisabet on kovin laiha ja vaalea ja näyttää melkein yhtä nälkään nääntyvältä kuin kerjäläiset hänen ympärillänsä, mutta täti Ursula on verevä ja lihava, mitä sievimmät kuopat pyöreissä poskissaan. Mutta silmän luonti on sama niin lempeä ja sydämellinen ja totinen ja sääliväinen.
Sitte mentiin pöytään ja Valdemarin piti istua molempain vanhempainsa keskellä. Atrian loputtua vei Valdemar uuden isänsä erääsen nurkkaan ja sanoi: "Mutta sinun pitää kuitenkin sanoa minulle, mikä nimesi on." "Olli Akselinpoika," sanoi tämä jalo mies ja taputti Valdemarin kättä. "Entäs kauniin äitini nimi?" jatkoi poika. "Sinulle on hänen nimensä äiti; mutta muutoin on hän Elisabet.
Ja kun se nyt oli ensimäinen lapsi, ja minulla aina on ollut hiukan rakkautta oppiin, niin annoimme hänelle sitä paitsi nimen Prima, Prima Elisabet, sehän sopii hyvin.
Elisabet katsella tuijotti jokeen ja pelastuksen toivo näytti kokonaan kadonneen. Hänhän tiesi miten helppo Haleyn oli löytää hänen jälkensä, varsinkin kuin hänellä oli vainukoiria. Tietysti hän ratsasti; niinpä hänelle riitti vähäinen osa siitä ajasta, kuin Elisabet oli tarvinnut. Täytyi tapahtua jotakin. Elisabet tiedusteli kaikkialta ylipääsön tilaisuutta, vaan turhaan.
"Jesus, Maria!" huusi Märta epätoivon äänellä, huolimatta siitä että veri tulvasi hänen päästänsä kaulalle. "Pelastakaa lasta! Kotka lennättää sitä pois; auttakaa, auttakaa!" Elisabet kiipesi tuskanhuudolla ylös sängystä ja riensi huoneesen huutavan luokse. "Missä on lapseni?" huusi säikähtynyt äiti, joka aavisti onnettomuutta ja pian pelkäsi sitä kun oli tapahtunut.
Elisabet seisoi pihalla Shelbyn asuinkartanon edessä ja katseli hitaasti pois vieriviä vaunuja, jotka veivät hänen emäntäänsä naapuriin vieraisille. Hän oli taas hyvin suruissaan. Juuri, kuin hän oli syvimpiin muisteluihin vaipuneena, heräsi hän äkisti siitä, että käsi hiljaa laskeutui hänen olkapäällensä. Hän katsahti taaksensa ja huudahti yht' aikaa hämmästyksestä ja ihastuksesta.
Toivon tämän kirjeen kohtaavan Teidän Majesteettinne terveenä, ja koska edellisessä kirjeessäni lupasin kertoa Teidän Majesteetillenne niistä huvituksista, joita P. Kristian silloin aikoi panna toimeen, niin ilmoitan nyt tämän kautta että perjantaina oli täällä tanssiaiset ja pidot samalla, ja kun oli päästy ruualta, pukeutuivat P. Maria Elisabet ja P. Kristian ja me muut naiset ja herrat narrinkurisiin vaatteisiin ja tanssimme erään aivan sievän hypyn, ja kun oli tanssittu tarpeeksi, paneuduimme herttua ja minä ja minun seuranaiseni täydelliseen narrinpukuun ja niin tulimme tanssien sisään.
Päivän Sana
Muut Etsivät