Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 5. lokakuuta 2025
Parempi on olla laaksoissa kukkien kanssa, kuin tuossa vakavassa, vanhassa linnassa, eikä minua ihmeyttänyt niin paljon, kun olin käynyt siellä, että St. Elisabet rakennutti itsellensä mökin yksinäiseen laaksoon metsään ja tahtoi mieluisammin elää ja kuolla siellä.
Vaikka hän oikeastaan ei peljännytkään heitä eikä heidän apulaisiansa, niin hän kuitenkin oli huolissaan, että Elisabet joutuisi liiaksi ahdistukseen ja siten tapahtuisi haittaa hänen pakenemiselleen. Kohtapa Van Tromp keksikin keinon.
Toinen lapsi, pikku Elisabet, oli tuleva ihan minun näköisekseni. Nämä Henryltä minulle jäänyt perintö olivat minulla ainoana lohdutuksena. Tällä välin oli myöskin isäntä kuollut ja tila joutunut eräälle Stuartille, joka oli vainajan lähin sukulainen. Minutkin kirjoitettiin orjain luetteloon. Siihen saakka ei ollut mitään valittamista sillä herra Stuart oli hyväntahtoinen mies.
Muorin sotatieteellisiin todistuksiin ei minulla ollut mitään sanomista, sillä jos tulisi kysymykseen menettää tappelu kahdensadantuhannen miehen suuruisella armeijalla, niin luulisin pystyväni semmoiseen minäkin. Tämän sotataiturittaren nimi oli Elisabet, ja hän oli merkillisesti Englannin kuningattaren Elisabetin näköinen, sellaisena kuin tätä vieläkin näkee vaskipiirroksissa.
"Olkoon niin," sanoi Akselinpoika; "Valdemar on antanut hänelle nimen; sanokaamme häntä Signeksi!" Kolme päivää sen jälkeen kastettiin hän tuomiokirkossa sillä nimellä. Elisabet parani pian täydellisesti terveeksi, ja kaikki sai nyt Akselinpojan huoneessa vilkkaamman näön.
Suorasanaisia kertomuksia ovat viime vuosina julaisseet vielä naiskirjailijat Fanni Davidson, Ain' Elisabet Pennanen, Selma Anttila, Marja Salmela ja Anni Kaste, sekä mieskirjailijat Pontus Antti ja Valakorpi, lasten kirjallisuutta Anni Svan ja Arvi Lydecken, näytelmiä Armas Toivo Tarvas, Nuutti Vuoritsalo, Eero Alpi y.m.
Elisabet, kertokaat minulle, mikä se on, joka tekee teidät pyhimykseksi?
Hän taisi kokonaiset hetket huvittaa itseänsä leikittelemällä hänen edessänsä, ja hänen paras palkintonsa oli kun Elisabet silloin salli hänen hetkiseksi ottaa lapsi syliinsä. "Pidätkö sinä Signestä?" kysyi Elisabet usein hänestä. "Ah, paljoa enemmän kuin itsestäni," huusi Valdemar ihastuksella. "Minä toivoisin olevani iso, ja että olisin kuningas; sitte tulisi Signe minun kuningattarekseni."
"Se olkoon minun huolenani, Elisabet. Minä en ole ihan odottamatta saapunut tänne, vaan olen tavannut ihmisiä, joiden apuun saatan luottaa. Ehkäpä minun onnistuu eheänä ja terveenä päästä Kanadaan. Se maa on toivojeni tähti, ainoa, kuin minulle on jäänyt jäljelle. Sinulla on hyväluontoinen isäntä, Elisabet, ja hän varmaankin suostuu myömään sinut minulle.
Rehellinen kelpo Tuomo tarvitsee lohdutusta surussaan ja Elisabet, niin voi, minä en tosiaankaan tiedä, mitä hänelle teen. Jumala olkoon hänelle armollinen!" Molemmat peljästyivät juuri silloin yht' aikaa.
Päivän Sana
Muut Etsivät