United States or Sweden ? Vote for the TOP Country of the Week !
Hän taisi kokonaiset hetket huvittaa itseänsä leikittelemällä hänen edessänsä, ja hänen paras palkintonsa oli kun Elisabet silloin salli hänen hetkiseksi ottaa lapsi syliinsä. "Pidätkö sinä Signestä?" kysyi Elisabet usein hänestä. "Ah, paljoa enemmän kuin itsestäni," huusi Valdemar ihastuksella. "Minä toivoisin olevani iso, ja että olisin kuningas; sitte tulisi Signe minun kuningattarekseni."
Se oli yksi Johanneksen heikkoja kohtia, jonka Irene oli huomannut vaistomaisesti. Sillä vaikka Johannes ei Signestä enää vähääkään välittänyt, hän kuitenkin olisi mielellään nähnyt tämän kadehtivan Ireneä. Miksi? Sitä hän ei koskaan ollut tahtonut oikein itselleen selittää.
Samassa repäisi hän itsensä irti Signestä, joka valoi hänen jalkojansa kyyneleillänsä, ja syöksi kun vimmattu huoneesta ulos. Onnettoman Signen valitushuuto kaikui hänen jälkeensä. Inkvisitionin palveliat nostivat Signen ylös lattialta ja käskivät hänen nousta kartanolla odottavaan vaunuun. Surkuteltava tyttö laskeusi polvilleen ja nosti kätensä sekä viattomat silmänsä taivasta kohden.
Kaiken voimansa ponnistuksella repäisi Valdemar nyt, huolimatta kahleistansa, itsensä Pietrolta irti ja heittäysi Sigismundin päälle, eroittaaksensa häntä Signestä. "Takaisin, munkki!" huusi hän; "sinä olet liian saastainen tätä pyhää koskemaan." Samassa löi hän kahleillansa häntä päähän, niin että veri virtaili alas hänen poskiansa.