Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 10. kesäkuuta 2025
Sata markkaa vuotuista korkoa isänperinnöstä, kaksi eläkettä, neljäs kirjoituksista ja viides kielitaidosta, elä sillä ja pysy nuorena ja kauniina! Ja sitten vanhemmuuttaan rupeaisi uskovaiseksi, pukeutuisi vanhanaikaiseen pukuun, jota sukulaisten lapset pelkäisivät. Ja nuoret rouvat panisivat toimeen arpajaiset »köyhiä säätyläisiä» varten ja toisivat aina hänellekin kymmenmarkkasen tai kaksi...
ANNA. Kyllä minä niistä huolen pidän, jos mennä tahdot. ANNA. Niin oikein totta, etkös tahdo mennä? ELLI. Pääsenkö minä? Voi, herra, kuinka hauskaa. Mutta ANNA. Mitä nyt? ELLI. Sinä itse, Anna? Etkö sinäkin olisi ennemmin ? Ei minun tee mieleni; eikä siellä kukaan minua kaipaa. ELLI. No, mitä siihen tulee, vähemmin kai siellä minua kaivataan kuin Annaa. ANNA. Elä sano.
Minä pistän tässä ruunan aisoihin ja ajaa höyräytän kirkonkylässä ja tuon sieltä kihloiksi vielä Haarasen kaupasta Anna Liisalle paidan helmaan pitsiä.» Hän oli jo ulos menossa, kun Anna Liisa alkoi pidätellä: »Kenonen!... Kuule, Kenonen!... Elä tuossa nyt tuommoista kiirettä ja rytäkkää pidä!» »No ei se enää pitkittäen parane! Ala vain, Kanasen akka, köijätä sänkyjäkin pellolle.
Nyt jätän sinun, mutta kohtaan sinun kerran vielä, ja siihen asti elä yhtään yötä rauhassa makaa, kunnes viimein lähestyn ja nukutan sun ainiaksi. UNTO. Mene, ja elä koskaan enään tule. KULLERVO. Kerran tulen. ILMARI. Lähe nyt ja elä keskustele! KULLERVO. Tässä olen. Musta sanansa syvälle mieleeni painuu ja öitten levon, sen tiedän, multa vie.
"Ei, lempo soikoon, elä keskeytä minua!" tokaisi jälleen vaanjunkkari, "minä tarkin, että kotoa lähteissämme oli aivan tyyni; mutta ennenkun olimme ennättäneet puolta neljännestä järvellä, kävi siellä laineet niin korkeat jaa, niinkuin jahtimme masto, ja ehkä vielä joskus korkeammatkin."
Aikooko hän vävypojaksi taloon, vai kuinka se on ymmärrettävä? FANNY. Ei, ei, muuten hän vaan, kun oli tutustunut isään ROUVA PENTTINEN. Elä narraa. Sinun tähtesi tulee, sano vaan suoraan. Meidän kesken puhuen, hän jo on papalta pyytänyt tytärtä. ROUVA LINDEMAN. Ooho? Sitten teillä vietetäänkin kait kihlajaisia tänä iltana? ROUVA PENTTINEN. Ei eihän sitä vielä tänä iltana.
Mutta ehkei se olekkaan meitä varten kun sinä olet itseäsi noin koristellut? Niin, ehkä tämä kuvakortti, joka on saapunut kaupungin postissa voi siitä jotain selitystä antaa. Sinun luvallasi luen tästä ääneen nuo muutamat mutta sentään sisältörikkaat sanat. Kuulkaamme! »Tule iltasella 1/2 8 rantapuistoon. Elä anna minun odottaa! Sinun A. T.» Sano heti kuka on tämä A. T.? Kolmas tyttö
Norna viskasi muutamia luolan kolkassa hehkuvia kekäleitä kokoon ja heitti niille lisää risuja, jotka leimahtivat tuleen. Savu tuprusi luolan holvikattoa kohden ja katosi näkymättömistä raoista ulko-ilmaan. "Tuli on lämmin Nornan luolassa, kuin päällikönkin salissa. Elä lähde vielä, kuule myrskyä, kuule sadetta! Norna ei niitä pelkää; hän asuu sateessa, häntä kantaa myrsky.
Nähtyään koiran levottomuuden, Tapani silitti sen päätä ja viitaten oksassa kiikkuvia lintutakkoja ja kuusta vasten olevaa pyssyä sanoi: "Sinä minun kaunis Sepeli koirani, vahtaa sinä nyt näitä tässä, elä anna niitä kenellekään." Koira näkyi sen ymmärtävän ja laskeutui vaan käpäläinsä päälle vatsalleen, pää järvelle päin näkemään mitä sitä hommataan.
Mutta arvaakos Viija, mitä vieraita me oikeastaan ollaan? Mistäpä minä tietänen, vaan pikku Samppa tuo sanoi, kun näki teidän ajavan, että "miesvieraita tulloo." Puhemies nauroi Viijan vastaukselle oikein röhönaurun ja sanoi: Jopa se nyt minua naurattaa... Mutta kaiken naurun lomassa minä sanon, elä hämmästy, että me ollaan sulhasjoukkoa.
Päivän Sana
Muut Etsivät