Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 5. kesäkuuta 2025
Kyllä sen miehen kelpaisi elää vaikka millaisessa loistossa, kunhan vain voisi luontonsa hillitä, sanoi Rikberg rahakirjettä sulkiessaan. Oi, kun on surullista tämän maailman elämä! vaikeroi Ester itku kurkussa. Eipähän siinä maailmaa auta syyttäminen, vika on veressä. Arnold ei lähettänyt valtakirjaa eikä mitään tietoja. Hän saapui kotiin toisten saattamana toukokuun loppupuolella.
Siinä se on lumireki, sanoi Liisa. Rautatiellä se on kanssa lumireki. Ne on silläkin tiellä lumirekensä niinkuin muillakin valtateillä. No, eipähän ilman ... vaan ei sitä rautatien lumirekeä hevoset vedä. No mikäs? Ruustinna sanoi sen masinan sitäkin vetävän... Se kai se jaksaa, joll' on vettä kulkiessaan seitsemän hevosen voimat.
Mutta niin meni hänkin ohi kuin ei olisi nähnytkään vastaantulijoita, meni surullisen ja haikean makuisena hänkin; mutta kun tuo haikeus ei hänessä tuntunut oikein koteutuneelta eikä luonnolliselta, niin se teki hienosti naurettavan vaikutuksen. No siinä minä, missä muutkin: tottapa sitä hänenkin näet pitää surra, koska toisetkin! Eipähän ilman, se kuuluu asiaan.
"Eipähän", tiuskasi talonpoika, "isännän palveleminen edelläkäypi Jumalan palvelusta." "Sitä mielipidettä en minä ole", virkkoi Antero rauhallisesti, vaan vakaasti. "Jumala on ylin ja ensimmäinen kaikista herroista, ja joka häntä ei palvele, hän on oleva maallisia herrojansa kohtaan vasta oikein leväperäinen."
Eikä ole... Papinkirjojen ja muiden oikeiden paperien mukaan se on Mylläri, se sukunimi, mutta ne nämä tään kylän pojat ovat turhasta kateudesta panneet minulle haukkumanimeksi sen Akkimuksen... Mhyy! Niin... Ja kun sitä haukkumanimeäkin pitkän aikaa kantaa, niin se tarttuu ja jää oikeaksi nimeksi niin kuin tää Akkimus näkyy minulle jääneen... Mutta eipähän tuo nimi miestä pilanne.
"Siinä sen ruustinna nyt näkee ... ei suinkaan se pakoon lähde, joka oikeassa lie ... eipähän Jussi lähde ... eipähän Jussi lähde", ylvästeli ukko vanha ja ikäänkuin iskeytyen kiini tuohon ajatukseensa toisteli vielä pari kertaa, "ett'eipähän Jussi lähde..."
"Eipähän muutoin, vaan pikemmin pääsee pois hautaan, ja se hänelle parasta onkin." "Olisikos hänen kuolemansa sitte niin suotava?" "Olisipa niinkin varsinkin nyt, kun kuuluvat joutuvan maaltaan mieron tielle, ja kuka sitä hullua taloonsa ottaa ristikseen. Kirkkoherrallakin on jo kaksi semmoista hoidettavana, niin ett'ei hänestäkään taida apua olla."
Ja jos nyt vähän vanha olikin, niin sitä parempi. Eipähän sitten enää niin paljon muiden jälessä juoksisi. Kerran eräänä synkkänä syys-iltana ajoi kauppias heille. Kotvan toisessa tuvassa Iikan kanssa juopoteltuaan, hän pyysi saunaa, joka hänelle joutuin toimitettiin. Jaana käskettiin häntä kylvettämään. Minä en mene, sanoi Jaana.
Mitä sinä siinä yökaudet peppuroit, ettei saa nukkua, murisi veljeni, joka oli tuomittu nukkumaan samalla tilalla. Enhän minä mitään... Vai et mitään? Kun on niin vari. Eipähän minulla ole vari... Mutta hän ei ollutkaan rakastunut niinkuin minä eikä tiennyt, kuinka minä kärsin. Minä en voinut muuten, minun täytyi avata ikkuna.
»Kuinka te jaksatte noita molempia kantaa, eikö se ole liian vaivaloista?» hän kysyi. »Mitäs kun täytyy», vastasi vaimo. »Eipähän tässä liene armoa, vaikka katkeaisi tuohon paikkaan.» »Antakaa suuremman kävellä. Riskiltä pojaltahan se näyttää.» »Sillä on kurjalla ohimovika, ettei kestä astua kuin pienen matkaa aina kerrallaan.» »Ohho! No, tule sitten tänne, niin minä kannan.
Päivän Sana
Muut Etsivät