Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 18. heinäkuuta 2025
Onpa meissä jokaisessa heikkoutemme, kenessä on ruumiin väänteet, kenessä mielen käänteet, milloin minkälaisetkin, niin että jos ne kaikki pitäisi naimisiin mennessä tunnustaa, niin naimisesta useimmille ei tulisikaan mitään. Eiköhän se olisikin kaikkein parasta? Ei suinkaan, ei tässä tapauksessa kumminkaan! sanoi Phoebe, ojentaen isälle kättä.
Komea emäntä kääntyi silloin arvokkaana ovelle päin ja pani kätensä silmilleen suojellakseen niitä häikäisevältä ilta-auringon loisteelta, joka virtasi sisään avonaisesta ovesta. "Miksi tuot vieraan tänne? "Tiedäthän sinä, ettei isä ole kotona. "Vie hänet vierassaliin. "Hänen paikkansa ei ole minun luonani." "Eiköhän sittenkin, Rautgundis! Täällä, luonasi on paikkani", sanoi vanhus tullen esille.
"Eiköhän tuossa kirjeessä ollut mitään todistusta, että sen asian olisi Aina itse aloittanut", pitkitti Kirri yhä edelleen. "No, isäni haamun kautta! Taasenkin on keula sinne päin! Kaikki kolkkilaisten hullutuksetkin rupeavat aivoissasi ja silmissäsi kangastelemaan järkeviltä ja oikeoilta, ja kaikki yökyöpelitkin tuntuvat nyt mielestäsi luvallisilta hyvintekiöiltäsi! Häpeä!
Ja todellakin! tapaus oli kylläksi hämmästystä herättävä ja samalla runollinen sekoittamaan ajatukset väkevämmissäkin aivoissa. Minä rupesin kysymään itseltäni, oliko todella asioitten laita niinkuin nyt näytti taikka eiköhän kaikki ollut unikuva joka hämmensi silmiäni. Mutta ehdittyäni tarpeeksi rauhoittua, muuttui ihmettelemiseni suuttumukseen ja mielipahaan.
Se on Victoria-House, suurenmoinen laitos sotamiehiä varten, jotka sairaina ja kurjina tulevat takaisin Intiasta täällä rakkaassa kodissa hoidettaviksi, kunnes he tulevat terveiksi. Eiköhän iloinen rohkeus täytä heidän sydämmiänsä, kun he näkevät tämän rakennuksen jättäessänsä isänmaansa palvellaksensa vaarallisilla itämailla!
KREIVI. Niin, säädyllä ei tule täällä olla mitään voimaa; mutta paljonkin voimaa on sillä etu-oikeudella, jonka neiti äsken on suonut minulle, antautuessaan minulle vapaa-ehtoisesti. BARTHOLO. Mitä hän sanoo, Rosina? ROSINA. Hän puhuu totta. Mistä tulee teidän hämmästyksenne? Eiköhän minun tullut vielä tänä yönä saada kostoa petturille? Minä olen saanut sen.
"Tämä suuri ja tavaton vierastulva nähtävästi väsyttää sinua liiaksi, Anna", alkoi Eksköld ystävällisesti. "Eiköhän meidän kaikkien jo pitäisi siirtyä pois Haapasaaresta?" "Ei, ei, Arvid. Tiedäthän että sinä ja Olli Hart kuulutte meihin erakkoihin. Minä olen vain vielä niin tottumaton nuoriin, käyttääkseni tädin lempisanaa." Eksköld naurahti. "Niin, kaikkeen pitää tottua tässä maailmassa.
Ne kun kulkivat talosta taloon seurojaan pitämässä ja mielellään joivat kahvia, niin sentähden sanottiin kolmannessa värssyssä: Eiköhän, eukot, passaisi panna pannu li'elle sittenpä vasta sopisi lähteä tästä tielle!
Kun tuli kerran siitä puhe, sanoi hän hiukan kärtyisesti: »Enhän minä sitä yksin mitenkä voi, kun ei siitä kuitenkaan kukaan muukaan välitä.» »Kun saisit sen vain alkuun jos kirjoittaisit sille maisteri Hagmanille ja kysyisit häneltä neuvoa?» »Eiköhän hänellä ole muuta parempaakin tehtävää.» »Olipa se omituista, että hän ei tullutkaan takaisin, vaikka lupasi.» Kaarina puri poikki rihman ompeluksestaan eikä nostanut päätään. »Tule, Naimi, niin koetetaan, sopiiko tämä nyt» sanoi hän.
Meidän pojat arvelivat niitä tarkastellessaan: "eiköhän nuo vaan liene keski Suomen honkaa". Vaikka ei siitä sentään pitkälle aprikoittu ennenkuin jo leimusi iloiset liekit meidän poikain nuotio-tulista, jotka olivat tehdyt mainituista lankuista ja laudoista kauppahuoneen permannolle.
Päivän Sana
Muut Etsivät