Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 18. heinäkuuta 2025
Mutta teillä on vieraita. Selitin hänelle kuinka tämä muutamain kaupunkilaisten hyökkäys neitiä vastaan on teitä hämmästyttänyt ja surettanut ja viittasin noin sivumennen siihen että eiköhän pieni ystävyyden merkki vastapuolelta, esim. lauluntervehdys, olisi tässä hyvinkin paikallaan.
Sieltä hän toi tullessaan nuoren hienon miehen, jota hän sanoi herra Jörgeniksi ja jonka piti oleman aatelissukua. "Eiköhän tuo auttaisi", arveli vouti itsekseen. Ja tavallaan se auttoikin.
Eiköhän siinä ole sangen suuri vaara tarjona, että toinen "todistaja" koettaa olla toistansa loistavampi ja keksii in majorem Dei gloriam kaikenlaisia murha- ja halleluja-juttuja? Eikös ole melkein luonnon välttämättömyys, että nämät entiset "syntiset" nyt tulevat itsevanhurskaiksi fariseuksiksi?
Kun lähettävät hänet, joka tuskin kuusi kuukautta takaperin oli yliopiston kunnia ja kaunistus, kerjäämään ovelta oveen ystävien ja oppilaitten luo, joitten kanssa hän ei saa edes tervehdystä vaihtaa! Eiköhän noitten halpojen ja taitamattomien munkkien liene mieleen, kun saavat tällä tapaa nöyryyttää semmoista, joka äskettäin oli heitä niin paljon etevämpi?
Heitä toki pois ne ajatukset, eläkä puhu niistä kellekään. Minkä ajatuksilleen taitaa, sanoi Viija. Ja enhän minä toki näistä puhukaan muille kuin sinulle. Pitäisi niitä sellaisia ajatuksiakin kartella, että näet olisit niin halpaan sijaan joutunut kuin sanoit, neuvoi Liisa. Ja eiköhän siinä auttaisi Jumalaan turvautuminen, niinhän se rovasti rippikoulussa neuvoi, etkö muista.
Kuinka olin voinut olla niin tyly ja ajattelematon sellaista ihmistä kohtaan, joka herätti minussa niin suurta myötätuntoisuutta? Olikohan se vaan myötätuntoisuutta? Eiköhän joku lämpimämpi tunne vetänyt minua tuon miehen luo, joka oli niin jalo, niin ylevä, niin erilainen kuin *kaikki*, joita tähän asti olin tavannut?
Nyt juuri tuliwat he sille paikalle, jossa mummo aina oli seisonut, kaupankalujansa kaupitellen. "Nyt ei hän ainakaan ole siinä", ajatteliwat molemmat, wuowatessaan eteenpäin. Mutta mitä? Eiköhän totta=maarian tuolta pyryn seasta häämöitä mummon öljylamppu?
"Eiköhän Valvakin nyt miestä ota, kun ei Mauria enään toivoa voi " ajatteli Maiju itsekseen. Hän kulki yhä kiireemmin ja pyyhkieli otsaansa hiestä, mutta jopa hän nyt ennättikin perille. Maiju astui tupaan, jossa tytöt par'aikaa kaikin olivat. Valva leikkeli kankaasta lakanoita, joita Maila ja Kerttu ompelivat. "Päivää, täälläpä ollaan ahkerassa työssä!" "Terve tultuasi!
"Eiköhän se, mikä nyt on minulle tapahtunut, voi tapahtua uudestaan," ajattelin minä silloin, "ja vielä paremmassa, vielä ihanammassa muodossa?"... Minä olen oppinut tuntemaan muita naisia, mutta se tunne, jonka Asja minussa herätti, tuo hehkuva, hellä, syvä tunne ei enään uudistunut.
Minä vaan ajattelin eiköhän noilla ihmisillä ole talvella hyvin kylmä, kun ovat alttiina kaikille tuulille, ja mitä he polttavat huoneita lämmittääksensä? Ei, minä en rakasta semmoista autiota maan kylää; se näyttää alastomuudellansa, metsättömyydellänsä hyvin köyhältä." "Sinulla on siinä puheessa paljon oikeata; kyllä autio aukea köyhältä suomalaisen silmiin pistää."
Päivän Sana
Muut Etsivät