Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. kesäkuuta 2025
"Minun täytyy toki pyytää sinua mainitsemaan Ilse rouvaa toisella tavalla, Charlotte", ojensi herra Claudius. "Hän on hellästi ja uskollisesti monta vuotta ollut neiti von Sassenilla äidin sijaisena." "No, sitte hän kyllä ansaitsee, että hänen tähtensä olette itkeneet silmänne noin punaisiksi", vastasi prinsessa hellästi suudellen minua otsalle.
Suuttuneena sanoi hän minulle vasten silmiä, ett'ei hän käsittänyt, kuinka herra Claudius taisi uskoa valtatien varrella olevan portin avaimen minun huolimattomiin lapsenkäsiini; pian pääsisivät muka kaupungin kaikki kerjäläiset tulvaamaan puutarhaan.
Voittaako sääli tuon vanki raukan suhteen tahi entinen uhkamielisyys, joka odottaa kunnes hän jättää vankilansa ja tulee minun luokseni?" "Oi, herra Claudius", keskeytin häntä, "uhkamielinen en ole ollut!" Silloin käänsi hän kiireesti kasvonsa puoleeni, laskematta kättäni irti. "Ei, ei, sitä ette ollutkaan, Leonore", sanoi hän puoli ääneen, "minä tiedän sen.
Tammikuussa, Dagobertin palatessa, oli asia ratkaistava; kuinka kamala olisinkaan ollut, jos olisin teeskennellyt ystävyyttä ja luottamusta, ennenkuin herra Claudius saisi tietoa asiasta! Ja vielä toinenkin seikka ujostutti ja peljätti minut hänen läheltänsä.
Nyt lensi joku esine kirjastossa lattiaan sekä särkyi kilisten tuhansiksi kappaleiksi ja riemuhuuto kaikui tämän tapauksen jälkeen. Minä löin nyrkilläni ovea ja huusin epätoivoisesti isäni nimeä. Silloin aukeni toisella puolella rappuja oleva ovi ja herra Claudius astui ulos tähtitornistaan melkein päivän kirkkaasti valui kuuvalo minua vastaan.
Tästä säännöstä tekevät sentään poikkeuksen Marcus Antonius, Rooman vallan toisen puolen hallitsija, ja Appius Claudius, decemviri ja lainsäätäjä, joista edellinen tosin oli hekumoitsija ja liiallisuuksien mies, mutta jälkimmäinen sitävastoin oli ankara järjen mies.
LUCIUS. Teltassa tässä. BRUTUS. Uninenko noin? Mies parka, en sua moiti: liiaks valvoit. Tuo tänne Claudius ja joku toinen Makaamaan patjoilla mun teltassani. LUCIUS. Varro ja Claudius! VARRO. Kutsuitteko, herra? BRUTUS. Ma pyydän, maatkaa teltassani täällä; Teit' ehkä kohta herätän mä viemään Sanoman veljelleni Cassiolle. VARRO. Jos suvaitsette, jäämme vartomaan.
"Missä on herra Claudius!" kysyi minulta tätini hiljaa; ne olivat hänen ensimäiset sanansa lähdettyämme sveitsiläisrakennuksesta. Minä osoitin äänettä salin ovea. "Ah, Herra Jumalani, piano!" huudahti hän innostuneena sekä riensi soittimen luo, jonka kansi oli avattu. "Kuinka äärettömän kauan olen saanut sitä kaivata! Oi, sallikaa minun ainoastaan hetkiseksi laskea käteni koskettimille!
Sodomassa ja Gomorassa on suuri huuto ja heidän syntinsä ovat sangen raskaat... Herra on pitkämielinen, mutta hetki on tullut, jolloin tulta ja tulikiveä on satava taivaasta." Herra Claudius salli äänettä, mutta saikähtyneenä hurjan raivion jatkaa. Vanhus oli silminnähtävästi täydellisesti vakuutettu puheensa totuudesta. Hän ojensi kätensä ja osoitti henkien näkijän tapaisesti Karolinenlustia.
"Tunnetteko sen sukulaisen?" kysyi herra Claudius, kääntyen minun puoleeni. "En, minä en ole koskaan häntä nähnyt ja sain vasta neljä viikkoa sitte tietää, että hän on olemassa " "Pyytääkö hän apua?" "Pyytää, kirjeessä kuolleelle mummolleni... Hän on antautunut näyttelijäin pariin, sanoo Ilse, ja hän on laulajatar " Tumma puna lensi herra Claudiuksen kasvoihin.
Päivän Sana
Muut Etsivät