Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 17. kesäkuuta 2025


Niin kuinka moni hyvä, tuttu naama on mua tervehtämässä riemuten! O, Klaara, olisitpa sinä mies, näkisin minä sinut varmaan täälläkin etumaisina, ja saisin siitä kiittää sinua, mistä ketään kuningasta liene tukala kiittää vapaudesta! Klaaran asunto. Brackenburg? Tekö se olette? Mitä minä kuulin? Ei ketään vielä? S'ei ollut kukaan.

BRACKENBURG. Se on hallitsijattaren henkivartio. KLAARA. Nyt tähän aikaan? Mitähän se lienee? Lähes koko hänen joukkonsa! Oi, Brackenburg, menkää ja kuulustakaa vähän, mitä siell' on tekeillä! Se mahtaa olla jotain erikoista. No menkää, hyvä Brackenburg, tehkää mulle se palvelus! BRACKENBURG. Minä menen. Minä olen tuossa paikassa taas täällä.

Jos hän olisi ollut tyranni, niin joutaisivat kyllä karsastaa hänen lankeemustansa. Vaan he kun rakastivat häntä! O, teitä käsiä, jotka olitte niin nopsat aina lakkia tempaamaan päästä, te miekkaa ette voi temmata! Ja entä me, Brackenburg? Mitä moitimme heitä? Nää käsivarret, jotka niin usein syleilivät häntä, mitä tekevät nää hänen hyväkseen?

Hiivi hiljaa pois, vedä ovi mennessäsi kiinni. Hiljaa! Elä herätä äitiä! Mene, pelasta itsesi, ell' et sinä tahdo näyttää minun murhaajaltani. BRACKENBURG. Hän jättää minut tämän viimeisen kerran niinkuin aina ennenkin. O, jospa joku ihmis-sielu voisi tuta, mitenkä hän voi murtaa rakastajansa sydämen! Hän jättää minut oman onneni nojaan, sekä kuolemaa että elämää vihaan minä yhtä paljon.

Porvaristalo. Klaara. Klaaran äiti. Brackenburg. KLAARA. Ettenkö tahtoisi mulle pitää vyyhteä, Brackenburg? BRACKENBURG. Minä pyydän teitä, säästäkää minua, Klaara! KLAARA. Mitä se on taasen? Miksi mulle ette raski tehdä tätä pientä lempipalvelusta? BRACKENBURG. Te minut sidotte langalla niin lujasti eteenne, min' en voi teidän silmiänne välttää. KLAARA. Mitä vielä! Tulkaahan pitämään nyt!

Eläähän heidän sielussaan vielä ihan tuoreena muisto siitä, mitä he ovat velkaa hänelle, ja että yksistään hänen voimakas kätensä heidät pelastaa perikadosta, sen he tietävät. Hänen ja heidän itsensä tähden täytyy heidän uskaltaa kaikki tehdä. Ja mitä me uskallamme tehdä? Korkeintaan panemme alttiiksi henkemme, jonka säilyttäminen on turha vaiva, jos hänet hukka perii. BRACKENBURG. Polonen!

Niin kuin lippu, varuton, liehuen johtaa jaloa sotilasjoukkoa, niin minun henkeni tulee teidän päittenne yllä liekkinä leimuta, ja rakkauden ja rohkeuden tulee yhdistää horjuvainen, hajanainen kansa yhdeksi peljättäväksi sotajoukoksi! JETTER. Viekää hänet pois, minun on sääli häntä. BRACKENBURG. Klaara, näetkö sinä missä me olemme? KLAARA. Missäkö?

Nyt tänään seisoo maailma kerrassaan liikkumatta; sen kiertokulku pysähtää ja minun valtasuoneni vaivoin tykähtelee vielä muutamia minuutteja. Hyvästi! BRACKENBURG. O, elä sinä meidän kanssamme, niin kuin mekin sinun tähtes' yksistään! Sinä surmaat meidät itsessäsi. O, elä ja kärsi!

Aurinko ei henno näyttäytyä, s'ei tahdo airunna ilmoittaa tuota hetkeä, jona sen miehen pitää kuolla. Verkalleen käydä juttaa kello käyntiään, ja hetki hetken perästä lyö. Seis! Seis! Nyt on aika! Minut karkottaa aamun aavistus hautaan. BRACKENBURG. Klaara! Klaara! Täss' on jäännös! Min' en viettele sinua mukaani. Tee mitä voit! Jää hyvästi! Sammuta lamppu hiljaa ja viipymättä! Minä menen rauhaan.

Minä kuulin jonkun hiipivän, rykäisevän se on Brackenburg! Sinä rehellinen mies-raukka, sinun kohtalosi pysyy aina laisenaan! Sinun rakastettus' yöllä avaa sulle ovensa, ja ah, mihin epä-autuaaseen yhtymään! KLAARA. Niin kelmeenä ja arkana tulet sinä, Brackenburg! Mitä kuuluu? BRACKENBURG. Kiertoteitä ja kautta vaarallisten paikkain etsin minä sinua.

Päivän Sana

väki-joukossa

Muut Etsivät