United States or Bhutan ? Vote for the TOP Country of the Week !
Niin, minä olen matkustavainen. Nähdäkseni palvelette jossain rykmentissä... Olemme siis tavallaan tovereita. Luultavasti. Nimeni on Ell, toisen henkivartiokaartin luutnantti. Sangen mieluista! Entä te, jos saan luvan... Kreivi Cronhjelm ... luutnantti ... luutnantti Skoonen rakuunarykmentissä. Nöyrin palvelijanne... Onko kreivi ollut kauan tuttava neiti Palmin kanssa?
Ja sinä suotkin hänelle eniten huomiota ... vieläpä asetat hänet etusijalle luutnantti Ellistä. Sekin on totta. No, mitä sitten tarvitaan muuta? Ei mitään, armollinen Clémentine... Mutta jättäkäämme rauhaan sekä ruukinpatruuna Detlow että luutnantti Ell, ja ajatelkaamme sensijaan pehtooriparkaamme! Kysymys ja vastaus
Miten viisaasti onkaan kohtalo järjestänyt, kun ei ihminen, niin lihaa ja verta kuin onkin, sentään pala ja muutu tuhaksi sellaisten liekkien syleilystä! Albert Kronin lähtiessä tunnin kuluttua Julia Palmin asunnosta päihdyksissä ja huumeissaan, seisoi luutnantti Gustaf Ell veräjällä katsoen poistuvan jälkeen.
Luutnantti Ell seisoi hetkisen hyvin ällistyneenä. Kreivin käsittämättömät sanat ja hänen arkaileva käytöksensä olivat tehneet kaartinluutnanttiin epämiellyttävän vaikutuksen. Vielä lisäksi kreivi oli harvinaisen kaunis, oikea »sankariksi puettu Amor-jumala», mikä etuisuus, kun sen kilpailija huomaa, vaikuttaa mustasukkaisuuteen kuin paloöljy tuleen.
Ja otettuaan sitte lapsen syliinsä sanoi hän heille: "Totisesti minä sanon teille: ell' ette käänny ja tule niin kuin lapset, niin ette suinkaan tule sisälle taivaan valtakuntaan. Sen tähden joka itsensä alentaa niin kuin tämä lapsi, se on suurin taivaan valtakunnassa." Olipa se hyvin kummallisesti sanottu pienestä lapsesta.
No, sitä parempi... Teidän käytöksenne on tuntunut minusta sangen merkilliseltä, ja minä vaadin teiltä selitystä! Mikä teistä on näyttänyt merkilliseltä?... Mistä minun tulee antaa teille selitys? Luutnantti Ell hieman hämmästyi näistä kysymyksistä, joihin vastaaminen ei ollutkaan yhtä helppoa kuin hän oli kuvitellut.
Luutnantti ja hänen sisarensa katsoivat kysyvinä toisiinsa; mutta vielä suurempi oli heidän hämmästyksensä kun Julia hetken kuluttua palasi johtaen kädestä sisään nuorta, heille aivan tuntematonta herraa. Saan tässä esitellä, virkkoi Julia ilosta säihkyvin silmin, herra konttoristi Albert Kron Norasta, neidit Therese ja Laura Ell sekä luutnantti Gustaf Ell, kaikki hyviä ystäviäni.
Olkaa levollinen, neiti Julia! vastasi Albert; olenhan jo unohtanut, että hän on murhannut äitini. Hevonen hoputettiin liikkeelle, ja ajoneuvot peittyivät tomupilveen. Hovioikeudenneuvos Ell asui perheineen Tukholmassa erään kadun varrella, joka oli Norrmalmin leveimpiä ja valoisimpia.
ORANIALAINEN. O, jos sinä vaan tämän kerran näkisit minun silmilläni! Ystävä, kun sulla vaan on silmät auki, uskot sinä näkeväsi. Minä menen! Odota sinä Alban tulemista ja jääös Jumalan haltuun! Kukaties pelastaa sinut minun kieltäytymiseni. Kukaties tuo lohikäärme ei usko mitään saalista saavansa, ell' ei hän meitä kumpaakin ahmaise yhdellä kertaa.
Minä vien tämän onnettoman ensin tuolla kummulla olevaan mökkiin, jonka jälkeen heti palaan herra luutnantin luokse. Sitten hän tarttui kultasankaisia lasisilmiä pitävän herran käsivarteen, lähtien hänen kanssaan astumaan ylös kunnasta. Luutnantti Ell jäi seisomaan paikalleen.