Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 15. heinäkuuta 2025
Pitikö kuninkaan lähettää sotaväki, vai eikö pikemmin pelkkä hänen majesteettinsa läsnä-olon voima olisi vahvemmin vaikuttanut, se asia ei ole minun ratkaistavani. Sotavoima on nyt täällä, hän ei. Mutta me olisimme kovin kiittämättömiä, kovin muistamattomia, ell' ei meidän mieleemme juontuisi, mitä ollaan velkaa hallitsijattarelle. Tunnustakaamme se!
He eivät luule itseään vapaiksi, ell' eivät saa itseään ja muita vahingoittaa. Eikö olisi paremp' ottaa eronsa, kuin hallita semmoista kansaa? Kun ulkoviholliset uhkaavat, joit' ei kukaan porvari tule ajatelleeksi, tämä kun askartaa vaan lähimpiä tehtäviään, ja kuningas pyytää apua, niin silloin syntyy heissä keskinäinen eripuraisuus, ja ihanpa he liittäytyvät omiin vihollisiinsa.
Sepä ikävää! huokasi silmälasi-herra. Anteeksi, onko se muka ikävää että saa oleskella maalla tähän vuodenaikaan? Tiedetäänkö, minne hän on matkustanut? En ainakaan minä. Ehkä hän on matkustanut... Minne? kysyi luutnantti Ell entistä uteliaampana ja mustasukkaisempana. Ehkä hän on matkustanut Noraan? tiedusti tuntematon hiukan vapisevalla äänellä.
Herra siis tietää, että neiti Palmilla on tapana käydä Norassa? kysäisi luutnantti. Niin, minä olen kuullut... Kenen kanssa minulla on kunnia puhua? Onko siis varma, että hän on matkustanut Noraan? jatkoi herra, jolla oli kultasankaiset silmälasit. On, valehteli luutnantti Ell, vain vaivoin hilliten suuttumustaan.
Vai niin, siinäkö kaikki? huudahti luutnantti Gustaf Ell samalla kertaa surullisena ja vihaisena, heittäen komean vartalonsa pitkäkseen sohvalle sisarusten huoneessa; vai siinä kaikki! Niin, tervehdä veljeäsi, sanoo hän, ilmoitti Therese silmäillen aukaistua kirjettä, joka oli kirjoitettu mitä kauneimmalla käsialalla hyvin hienolle silopaperille.
Miten tulitte hänen tuttavakseen? Ellei neiti Palm ole sitä kertonut, todistaa se, ettei hän ole tahtonut sitä seikkaa koskettaa. Kyllä hän on siitä kertonut. Koska hän on sen tehnyt, niin on väärin ja epäkohteliasta, herra luutnantti, koettaa tiedustella toiselta henkilöltä, onko hän puhunut totta. Luutnantti Ell puri huultaan. Myöntäkää, herra, että olette ihastunut häneen!
Raivoissaan luutnantti Ell puri hampaitaan ja päätti ottaa lähemmin selkoa sekä kreivin persoonasta että hänen mahdollisesta suhteestaan Julia Palmiin. Sitä tarkoitusta varten hän lähti astumaan eteenpäin, aikoen seurata tuota salaperäistä kreiviä.
Mitä suvaitsette sanoakaan, herra kreivi? huudahti luutnantti, astuen häntä askeleen lähemmäs. En puhu arvoituksia herra! huusi toinen, ojentaen samassa kahden pistoolin suut hämmästynyttä kaartinluutnanttia kohti. Gustaf Ell oli hyvinkin peloton nuori mies, vaikka olikin onnettomasti rakastunut.
He tulevat, seisovat mun kupeellani! Hellyyttään entää heidän hurskas toivehensa ylös taivaaseen, se anoo jotain ihmettä. Ja ell' ei joku enkeleitä laskeudu alas minua pelastamaan, niin mä näen heidän itsensä tarttuvan keihääseen ja kalpaan. Jo portit ammahtavat auki, ristikot räjähtävät rikki, muurit murtuu heidän käsissänsä maahan, ja Egmont astuu iloisena koittavan päivän vapautta kohti.
Hiivi hiljaa pois, vedä ovi mennessäsi kiinni. Hiljaa! Elä herätä äitiä! Mene, pelasta itsesi, ell' et sinä tahdo näyttää minun murhaajaltani. BRACKENBURG. Hän jättää minut tämän viimeisen kerran niinkuin aina ennenkin. O, jospa joku ihmis-sielu voisi tuta, mitenkä hän voi murtaa rakastajansa sydämen! Hän jättää minut oman onneni nojaan, sekä kuolemaa että elämää vihaan minä yhtä paljon.
Päivän Sana
Muut Etsivät