Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 16. heinäkuuta 2025
Ritari, vastasi hän, mitkä lienevätkin vaikuttimenne, siitä ainakin olen varma, että ne ovat jalot ja ritarilliset. Te ette ole tahtonut palauttaa onnetonta tyttöä takaisin vankeuteen; te olette tahtonut temmata hänet sen kauhean miehen käsistä, jota hän kunnioitti, ennenkuin osui hänet oikein tuntemaan. Te erehdytte, sanoi Bertel vilkkaasti ja lämpimästi.
Herttua Bernhard, joka synkkänä ja miettiväisenä oli katsellut kuninkaan kalpeita kasvoja, katsahti nuo sanat kuultuaan taakseen, pisti terveen kätensä poveensa ja kysyi suomalaiselta: Toveri, tunnetko sen Stålhandsken upseereista, jonka nimi on Bertel? Tunnen, teidän ylhäisyytenne. Elääkö hän? Ei, teidän ylhäisyytenne.
Ja kun Pekka oli tottumaton pitämään pitkiä puheita ja näytti itsekin hämmästyvän tätä monisanaisuuttaan, pisti hän tulpan suunsa eteen ja pysäytti samalla hevosensa. Mitä nyt taas? kysyi Bertel kärsimättömästi. En näe enää tulta. En minäkään. Se on kai puiden peitossa. Ei, hyvä herra, se ei ole puiden peitossa, se on vaan vaipunut maan sisään, kun ensin vietteli meidät tänne synkimpään korpeen.
Kidutettu sotamies vain hymyili. Tämä on inhoittavaa! huudahti vieressä makaava Bertel. Tapa meidät, jos tahdot, mutta tapa pian! Ja kuka on sanonut, että aion tappaa teidät? vastasi isä Hieronymus. Päinvastoin on omassa vallassanne, tahdotteko jo tänä yönä päästä vapaaksi. Ja mitä vaadit minulta? Te olette urhoollinen nuori mies, luutnantti Bertel!
Ennemmin rovion kuin luopumisen häpeän! huudahti Bertel, joka ei ollut huomannut Larssonin merkkejä ja viittauksia. Tämä ystäväni tässä, kiiruhti kapteeni lisäämään, on sitä mieltä, ja oikeassa hän onkin, että ruminta tässä asiassa on julkinen häpeä. Keskustelkaamme siis, arvoisa isä, questio quomodosta.
Sano nimesi, paljasta kasvosi ... oi, minä olisin tuntenut sinut tuhansien joukosta ... sinä olet neiti Regina! Te erehdytte sanoi sama, heleä ääni, jonka Bertel oli kuullut eilen. Se ei ollut Reginan ääni, ja kuitenkin oli ääni tuttu, mutta kenen? Bertel ponnahti ylös ja tempasi hunnun nunnan kasvoilta. Hänen edessään seisoi kaunis, lempeä Kätchen hymyilevin kasvoin.
Neljättä vuotta oli kulunut siitä, kun nuo molemmat nuoret olivat niin toisenlaisissa oloissa viimeksi tavanneet toisensa Frankfurt am Mainissa suuren kuninkaan läheisyydessä. Bertel oli silloin kokematon, kaksikymmenvuotias nuorukainen, Regina yhtä kokematon kuusitoistavuotias tyttö.
Puhu pukille, ethän vain hävenne suomalaista nimeäsi nyt, kun olet päässyt upseeriksi? Joko arpa on langennut? kysyi Bertel vastaamatta. Tulet juuri parahiksi koettamaan onneasi. Oli vedettävä arpaa nuorempien upseerien kesken, jotka kaikki olivat pyytäneet johtaa ensimmäistä hyökkäysyritystä; riitaa ei voitu ratkaista muuten kuin arvan kautta.
Tahdotko nyt sanoa minulle, minne päin he pakenivat? En, teidän armonne, sanoi vanhus rauhallisesti. Nuori neiti on pyhimysten ja erään älykkään miehen suojeluksen alaisena. Te olette nuori ja tulinen, ja te saattaisitte heidät vain turmioon. Kääntykää sen vuoksi takaisin tästä, te ette enää voi löytää pakenijain jälkiä. Sinä lautapää-härkä! mutisi Bertel harmissaan.
Meri ja Larsson kalpenevat molemmat heidät nähtyään; Larsson rientää heitä vastaan, mutta nyt se on jo myöhäistä, Bertel ja Regina astuvat tupaan. Molemmat Larssonit ja Meri tervehtivät Berteliä lämpimästi, mutta ovat silminnähtävästi hämillään.
Päivän Sana
Muut Etsivät