Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 13. kesäkuuta 2025
Olihan Bergmanilla itselläänkin ... ilkeä akka: komenteleva ja ärhentävä. Nyt ei akka sattunut olemaan kotona. Mutta Bergman kuunteli Sakrista melkein ilveilevän näköisenä... Naurahteli hänelle ... ja alkoi sitten kertoa matkustelleensa etsimässä töitä, sekä junalla että jalkaisin.
Siihen aikaan polvistuivat ihmiset enemmän Cagliostron kuin Jumalan edessä. Ei koskaan ole alkemiaa uutterammin harjoitettu kuin juuri siihen aikaan, jolloin Scheele ja Bergman kantoivat kasteelle sen parempaa tytärtä kemiaa, eivätkä ihmiset koskaan ole enemmän tavoitelleet elämän nestettä kuin Voltairen ja Holbachin opettaessa, että sielu on aine, joka häviää, kun ruumis häviää.
Se horjumaton tieto on hänessä yhäti vahvistunut... Sitä ei voi kaataa mikään! Se istuu nyt väkevänä hänen veressään; hän on siitä ylpeä kuin ainakin ylemmyydestään..! Puhukoon Bergman mitä tahtoo ... saastaisten aineiden välttämisellä Sakris uskoo tulevansa terveeksi. Ja paastolla.
Vastaukseksi kysymykseeni, eikö hän tahtoisi kertoa minulle jotakin tuosta n.k. »suruttomasta» papistosta, jonka kylmä ja kuollut oppi ja hengettömät saarnat niin vähän kykenivät tyydyttämään kansan uskonnollisia tarpeita, kertoi isäntäni kun iltapäivällä taaskin istuimme näistä asioista keskustellen m.m. seuraavan kaskun: »Tenholassa oli ennen minua, sanoi hän, muuan kappalainen nimeltä Bergman, joka kunakin neljäntenä sunnuntaina saarnasi myöskin Bromarvin kappelissa.
Seppä sanoi: Siinä se on. Teidän mielenne tekisi tiktaattoreiksi? Me oltiin ennen typeriä ... mutta ei niin ilkeitä kuin te. Bergman meni huokaillen Sakriksen ohitse ylös asuntoonsa. Sakris ajatteli: Onko ... onko sitten köyhien valtio vielä huonompi kuin porvareiden? Kuinka olisi mahdollista ... ettei maailma kirkastuisikaan? Olivatko ihmiset sitten ... niin pahoja..?
Mut turhaa ompi viisaus maailman, Kai seurakunt' on kuullut varmahan: On Amerikkaan mennyt Andersson Ja Fiia Bergman mukanansa on!» Voi synnin hätää, tuskia, On murheen laakso tämä maailma! Hyvät ja jalot. En tahdo olla hyvä, en olla jalokaan! Kas jalot, hyvät itse he laittaa patsaitaan, Ne nostaa pylvähille ja valoon kauniimpaan Ja omat mainetyönsä myös niihin uurretaan.
Asetti siellä sormuksensa oikein näkyville ... ja akat antoivatkin hänen olla rauhassa. Sakris kutsui häntä nyt mammaksi. Sanoi pois lähdettäessä: Täytyy tästä mennä kotiin ... että saa mammaa taputella. Taikka: No ... meidän frouva! Bergman nauroi. Ja Nelma odotti Mimmiä ... järjestämään tätä elämää. Meni jälleen päiviä. Sellainen oli Sakriksen, viattoman polseviikin, kuherrusaika ja avioliitto.
Melanderhjelm nyt laskut selviks suori kuun kiekkohon ja kiertoon planeetin, mut Scheele liedess' aineen voimat kuori, kun mailman muodon piirtää Bergman nuori, ja aikakirjain tuomariks käy Lagerbring. Ja rantamilla, missä siinnoss saloin kuningaskaupunki ja Mälar on, kuink' elo hehkui alla pohjanpaloin, kuink' kaikui laulu kautta saariston!
Päivän Sana
Muut Etsivät