Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 1. heinäkuuta 2025


Minä vien sen kreiville. Mieluimmin minä itse antaisin sen, arveli Eerikki. Kirje tänne! toisti Bjelke lyhyesti ja komentavasti. Eerikki katseli korkeita linnan ikkunoita, katseli portaiden kupeella olevaa vahtia ja noita monia livreapukuisia kamaripalvelijoita, jotka askaroivat isossa etehisessä. Siitä huolimatta hän vastasi: En tahdo vaivata teidän armoanne, minä kyllä itse vien kirjeen perille.

Notkistan polveani, rukoillen tulevaisuutenne puolesta ja sanoen teitä tervetulleeksi näille iloisille palajaisille! KUNINGATAR. Me kiitämme teidän armoanne, jota turhaan odotimme tuloa tehdessämme. Nyt toivomme että saatatte meitä porvarien juhlalle, tällä hetkellä otamme puhuttelijoita vastaan. NELJ

Mutta pitkäksipä venähti hänen naamansa, kun Ester sai hänet verkkoonsa, sillä tyttöreppana oli sattunut näkemään hänet aamupuhteella metsässä. Se oli siis Ester Larsson, joka juoksi ohitseni ja auttoi sinua varastamaan hevoseni? Varastamaan? Pyydän teidän armoanne puhumaan suuremmalla kunnioituksella kummityttärestäni.

Tuoll' olis Pomfretissa pappi tarpeen, Mut teidän viel' ei tarvis ripitystä. HASTINGS. Kun tämän pyhän miehen näin, niin juuri Noit' ajattelin, joita mainitsitte. Olette Toweriin kai matkalla? BUCKINGHAM. Niin olen, mutta kauan siell' en viivy; Ma lähden ennen teidän armoanne. HASTINGS. Niin kai; min' aion siellä lounastaa. Ja illastaakin, vaikka sit' et tiedä. No, tuletteko?

PALVELIJA. Jumala suokoon niiden kauan kestää! HASTINGS. Suur' kiitos vaan! Kas, tuossa juomarahaa. PALVELIJA. Ma kiitän nöyrimmästi. PAPPI. Kah, mylord! Iloista nähdä teidän armoanne. HASTINGS. Sua kiitän sydämmestäni, sir John. Sinulle viime ripist' olen velkaa, Kun tulet ensi pyhänä, niin maksan. BUCKINGHAM. Kamariherrallako pappi luonaan?

Jos jälkimäistä ennen olis tehty, Teilt' edellinenkin nyt säästyis, silloin Ei verta eikä kyyneleitä nyt Ois vuotanut mun tähteni niin paljon. Ja tänne Teidän Armoanne tuonut Ei muu kuin petos. Oikeutettu kosto, Jonk' oma siitti väkivaltanne. Se teille, Teidän Armonne, on vallan Etuisa tekosyy. Te korska rouva, olette onneks vaimo! Muuten soisi Nuo kellot teillenkin. Ah, kuolonkellot!

Minä olen kaiken ikäni teille kiitollinen suojeluksestanne, mutta se ei oikeutta teidän armoanne loukkaamaan minua sopimattomilla epäluuloilla. Teidän armonne pelkää, että minulla on joitakin oikeuksia kreivi Kaarleen.

Sinä kerjäät yhtä taalaria lisää, virkkoi kreivi leikkisästi, istuutuen kirjoituspöytänsä ääreen; sinä otat varteen tilaisuuden ... minä en ole aina yhtä lempeä kerjäläisiä kohtaan. Jumala varjelkoon teidän armoanne! huudahti metsästäjä, seisoen herransa tuolin takana, ja hänen kasvojensa ilme todisti jotakuinkin päinvastaista toivomusta.

Mutta minä pyydän saada muistuttaa teidän armoanne siitä, minkä jo näytte unhottaneen, että ennenkuin alentuisin niin halvaksi, että tahtoisin tunkeutua teidän korkeaan sukuunne, ennen tahtoisin yksinäni kuolla kinokseen maantien viereen.

Minä ymmärsin, etteivät kaikki asiat ole oikeinpäin täällä metsässä ja laputin pois niin pian kuin pääsin hakemaan teidän armoanne; mutta siitä olen varma, että tuo ilkeä sumu on vartavasten meitä varten lähetetty, ja niin olen juossut kehässä kuin jänis, kun koirat ovat sen kinterillä. Sinä olet narri.

Päivän Sana

alankolaisherroja

Muut Etsivät