United States or United States Minor Outlying Islands ? Vote for the TOP Country of the Week !
Minä makasin kätkettynä munkkien arkussa, sillä eräs vieras munkki oli tuonut minun ynnä joukon muita hopearahoja yhden kirjoitetun kirjan hinnaksi. Nyt on minun Ciceroni valmis, sanoi toinen munkki; oikein ihastuttavaa on lukea, mitä vanhat pakanat ovat kirjoittaneet, vaikka he vielä elivät suuressa pimeydessä eivätkä tunteneet Kristusta, maailman valkeutta.
Hänen kasvonsa olivat yhtä valkoiset kuin alabasteri, aivan yhdennäköiset kuin arkussa olevan ruumiin, ja hän katsoa tuijotti isää ja tytärtä, jotka toisiansa syleilivät. "Voi minua! kuolleet nousevat ylös," huusi vanha lordi kauhulla peittäen kasvonsa.
Leipäkullan joka pidettiin nyt kontissa kun ouluntuliaiset olivat vallanneet arkun oli se vellonut näökkääksi ja samaan maskiin sekoittanut ne pari sikuripötkyä, jotka, tilan ahtauden tähden arkussa, olivat saaneet sijansa kontin pohjalla samoin kuin russakkapulverikin. »Kyllä se tuolla selällä antoi kyytiä.
Puikko oli helposti löydetty, savea oli käsillä tarpeeksi, siis jalka oli valmis. Mutta maalia? No sitähän löytyi arkussa viime joulusta asti. Taasen oli poika arkkunsa ääressä.
Ja opettajat neuvottelivat sillävälin ja väittelivät oikein tieteen kannalta ja tulivat neljännellä viikolla siihen johtopäätökseen, että nyt arkussa täytyy olla eläviä kananpoikia. Taas kokoonnuttiin, kansi narahti ja kohosi ja sen alta virtasi ummehtunut, mädännyt löyhkä umpinaisesta laatikosta.
Jussin hukunta oli isoin asia ja siitä sitä puheltiin pitkään. Ja mainittiin Jussista yhtä ja toista hyvää. Hiljaiseksi ja uutteraksi häntä kukin kiitti. Puheltuaan ja tupakoituaan otti Erkki liivinsä taskusta arkun avaimen, vetäsi arkun penkin luo ja alkoi katsella mitä siellä arkussa oli.
Minä tein ne herrastalon pienelle neidille, mutta ne eivät sopineet hänelle, ja niin sain minä, köyhä mies, pitää ne ja menettää kaiken sen, mitä ne olivat minulle maksaneet. Liekö sitte syynä ollut äidin hyvä sydän, vaiko se, että kengät sai puolella, pääasia on, että äiti lopuksi osti nuo punaiset kengät. Ne piti säilytettämän lukitussa arkussa.
Ruppert ei kyennyt vastaamaan, hänen sydämmensä ikävöi muuttumattoman veljenrakkauden ilmoittamista, ja hän vaipui nyyhkien polvillensa pannen päänsä vuoteen reunalla lepäävälle Anteron kädelle. Anteron muisti palasi verkallensa ja kauhistus kävi läpi hänen ruumiinsa ajatellessansa hirviöitä päiviä ja öitä, joita hän elävänä oli viettänyt vuoren arkussa.
Barkis oli vähäinen saituri elikkä, niinkuin Peggotty siivosti sanoi, "vähän tarkka" ja piti suurta joukkoa rahoja vuoteensa alla jossakin arkussa, jonka hän sanoi vaan olevan täynnä takkeja ja housuja.
Tuotako valitat, tytti, Kun hävitit kultavitjat, Helmet, ristit rinnoiltasi? AINO. Sitäkö valitan? Niinkö? Sitäkö? Enempi, äiti. TAINA. Lapseni, sinua neuvon: Mene aittahan mäelle, Siell' on arkussa ihanat Silkit ja soreat kullat, Joilla neinnä ollessani Päivän, kaks olen kävellyt Kukkana ison pihoilla, Niin ne arkkuhun asetin. Siit' on asti siellä ollut Koskematta, katsomatta.