Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 13. heinäkuuta 2025
Ja tietysti se oli tehnyt yhtä syvän vaikutuksen isäänkin. Myöhemmin Heikki sai isän esitetyksi Antille. Heikki vähän pelkäsi isän puolesta, ettei tämä vain puhuisi mitään tyhmyyksiä Antille. Antti arvosteli niin terävästi ja ankarasti ihmisiä, erittäinkin juuri heidän järkensä puolesta. Ja kuinka pieneltä se isä näytti Antin rinnalla!
Ei, se ei saanut tapahtua, sen estämiseksi oli hyvä neuvo keksittävä, mutta minkälainen? Sepä sen? Ja Ojamylläri mietti ja neuvoitteli turhaan niin yöt kuin päivät sekä oli sillä tapaa seitsemän päivää viikossa uriseva aviomies ja ilkeä isäntä. Niin tuli Antille kerran Kirja-Tiitsu mieleen, joka jo kyllä ymmärsi tehdä kaikkia vehkeitä ympäristössä.
Hän pani liikkeelle viimeisen valttinsa ja rupesi houkuttelemaan Hannaa, että se hommaisi Antille niin, että Antti maksaisi nuo velat, sillä lailla saisi haltuunsa isännyyden. Hanna näki nyt tulevan yleisen häviön. Hirmuisen kauhistuttavana näyttäytyi kerjuulla vietettävät vanhuuden päivät, kun näki, että Antin rahat nielee koulu.
Silloin lausui pelimanni: »Tuo ei hyvää ennusta. Katsokaa tuonne. Siinä on yksi hänen apulaisistaan.» Nämä sanat lensivät nuolen nopeudella suusta suuhun ja kun muisteltiin poppamiehen viimeisiä sanoja, ei kukaan enää epäillyt, että koko kylä oli hukassa, jos Helena kieltäytyisi Louhelan Antille menemästä.
Vappu oli Pekan luota lähdettyään mennyt takaisin kotiinsa Grillsin luo ja lähettänyt Antille terveiset, että Matti oli hyvässä suojassa; Antin ei tarvinnut olla huolissaan. Vappu ei ollut kuitenkaan sanonut missä Matti oli, mutta kun Antti tiesi, että Matti oli Vapun silmäterä, ei hän pitänyt viisaana tiedustellakaan Matin olinpaikkaa. Parasta oli, että puhe Matista sai vaipua unohduksiin.
Hän laski jo, että jos ei huomenna pääse loukuttamaan, niin riihi jäähtyy, ja alappas sitten taas lämmittää uudestaan. Nyt hän jo vähän hönkäisi Antille: »Koko päivänkö sinä siinä makaat ja utvotat?» Antti kuuli nyt puheen selvästi, mutta painoi vain kovemmin penkkiä. Miinaakin moinen jo suututti ja hän huomautti: »Kun olisi tuohon sillä pijakalla sukaista...»
"No helkkari, onko se nyt poissa ... se on harmittavaa, mutta, niinhän sanoin: mitä minun tyttöseni tekee kaulanauhalla, sillä hän ei voi sitä muille näyttää kuin äitille ja minulle ja Antille, kun eroitellaan pukkeja, lehmiä ja poroja; me kolme emme pidä lukua sellaisilla tarpeilla, ja ne toiset eivät sitä käsitä".
Antille Liisu sanoi, ettei hän ollut Niilasta päässyt eroon, ennenkuin oli antanut tälle Antin narttukoiran; mutta olihan heillä vielä kaksi koiraa ilman sitäkin. Antti ei sanonut mitään siitä, että Liisu oli antanut Niilalle nartun, ja niin oli taas kaikki hyvin. "Tottahan sinä nyt jäät meille joksikin aikaa, Pekka?" kysyi Antti. "Auta minua kevättöissä, niin minä sitten lähden sinun mukaasi.
Hän surkutteli taas miestä, huutaen Antille: »Mutta viisas mies Mulon Partanen on, kun osasi näet poliisiakin niin ovelasti jutkauttaa, että se uskoi ihan tosissaan siinä olleen poliisin härnäämisen tekeillä.» »Viisas se oli!» sanoi hyvin totisena Antti, joka jo myös mietti matkaansa ja kotiin menoansa.
Tyni tahtoi antaa Antille hyväisesti selkään, mutta Hukkanen keksi vienomman keinon seuran ylläpitämiseksi. Hän kutsui kirkkoherran ja kaikki, jotka olivat olleet seuran jäseninä, paitsi Anttia, luokseen uuden vuoden päivänä illaksi, ja sen kautta kaikki taas virkosi uuteen elämään.
Päivän Sana
Muut Etsivät