United States or Timor-Leste ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Poika", sanoi ukko Witt, "et sinä taida olla oikein viisas! Räätäli asuisi tuommoisessa talossa? Kuinkas räätäli saisi siinä asua?" Ja niin he marssivat eteenpäin. "Poika", sanoi Swart, "pidä itsesi suorana, tuossa koukertelee hän pitkin katua ja tuijottaa sinne tänne ja on kyyryksissä kuin vanha seitsemänkymmenenvuotias akka! Tahdotko käydä paremmin, veitikka! Seuraa Kallen esimerkkiä!
Siellä tapahtui se kumma, että eräs akka, kohta kylään tultuani sanoi minulle: "sie kuin et olle` niien heräntäisien uskoa, tahot meille sitä opettaa`". Pääsyy tähän hänen luuloonsa oli se, että minulla oli joukko pieniä kirjoja mu'assani, joita lupasin antaa` lauluista, kaskuista, ruo'asta j.n.e., ja näitä kirjoja arveli hän "heräntäisien kirjoiksi". Minä kyllä ko'in vakuuttaa` häntä oikeasta asiasta, kuin parain taisin, mutta kuitenkin oli toisena päivänä ympäri kylän puhe`, että minä kirjoillani tahdon levittää` "pukin" uskoa.
Pennutkin oli yllyttänyt isäänsä repimään. Takkiinsa olisivat kyllä saaneet sekä akka että kakarat, jos olisi tahtonut, mutta kukapa heidän kanssaan härskäämään, ei siitä elämästä kuitenkaan enää olisi mihinkään. Pois hän oli sentähden mielisuosiolla lähtenyt ja tehnyt lopullisen pesäeron on niitä metsiä muuallakin ja kevään tullen uusia ystäviä tarjolla, kun vain kerran aholla ulvahtaa.
Joutaahan olla, mitä tuo tuosta arvelee", tuumiskeli mummo ja heittäysi sängyn päälle kyljelleen. Vähän ajan päästä rupesi mummo haukottelemaan ja pyörtyi. Elsa ja rouva juoksivat maisteria hakemaan ja rouva sanoi: "Hän pyörtyi jo, miten hengenkin kanssa käynee!" "Siitäkö piipun ihvestä se nyt akka pyörtyi?" Sen sanan päälle nousi maisteri ylös ja meni kyökkiin juoksujalassa.
Ei hän ollut Iso-Peskiissä koskaan käynytkään, vaikka kyllä bjelajeffiläiset olivat, ja Osipoffin akka oli sieltä kotoisinkin. Kyytimies tuo ei niin tuntemattomalla matkalla erin tarpeeton olisi. Ja siinä veikeästi ja hymyilevänä käyskennellessänsä osuikin tuo hevosmies siihen tielle. Se oli suomalainen Jussi Ropotti. Oli äskettäisin muuttanut tänne main Suomen puolelta.
Berndt ja Aksel viipyivät siellä koko päivän. Lääkäri tuli, ja hänen tutkimisensa oli kuoleman tuomio. Onko se vaarallista, herra tohtori? kysyi akka. Se on hyvin arveluttavaa, ja...
Vaan se kuva pysyi yhä mielessä, ja kun siirtyi hiljalleen pois, niin tuli sijaan köyhäinhuutokauppa. Siinä muodossa se tuli kuin Elsa oli kerran nähnyt. Mutta itse seisoi hän nyt korkealla tuolilla ja myötiin, ruma akka ojensi käsiään ottaakseen häntä. Tuntui kuin se akka olisi seisonut ihan hänen vieressään. Ruumista karsi. Ei olisi uskaltanut katsoa huoneelle, vaikka mikä olisi ollut!
Ha ha ha vaan enkö sitä jo sanonut?" Ja akka nauroi niin että vapisi ja taputti Marit'ia olkapäälle. Sitten rupesi hän laulamaan: "Ja mies tuo vaan lensi ilman muuta Ja neitoselle hän tuppas' suuta, Hän tuppasi kerran, tuppas' kaks, Ei neitonen tullut pahemmaks".
"Jää hyvästi siis Marit", sanoi Anders, puristaen tytön kättä toistamiseen "tiedät siis, kahden vuoden perästä". Näin sanoen meni hän ja tervehti kädellään Marit'ia. "Koska aiot palata, sinä hevois-varas", huusi akka hänelle. Anders kääntyi mäellä.
"Oo ensikerran kun taas ristiäisiä toimeenpanet", huusi hän alas vaimolle; sillä tunnettu oli seudulla että Gunhild kerran oli saanut lapsen, vaikka oli naimatoin. "Ha, ha" nauraa hohotti akka ja oikaisi itseänsä, "siinä tapauksessa armahasi saa jotensakin kauan odottaa". Näin sanoen meni hän tiehensä.