United States or Bouvet Island ? Vote for the TOP Country of the Week !
Sitten kirjoitti nimismies kirjaansa kaikki nuot nykyjänsä nolot kestivieraat, loi heihin kiinteän ja yleisen katseen ja lähti pois. Siihen jäi Vanhavirka poikinensa ja vierainensa ällistyneenä haukottelemaan ja töllistelemään. Mutta kappaleen ajan päästä selvisivät he hämmästyksistänsä, ja nytkös heillä oli sitä ja tätä sanottavana puolustukseksensa, hyvin pontevaa ja vaikuttavaa tietysti.
Voisin heille nauraa, jos en olisi Vikstedt'in kanssa samassa vekselissä. Noh, nyt Taube rupeaa filosofeeraamaan, silloin olemme hukassa. Minä en filosofeeraa ainakaan ääneen. Se vaan kuluttaa hermoja, eikä muuta maailman menoa. Minut filosofiia saa haukottelemaan. Minut se saa itkemään. Ja minut murhahaluiseksi. Noh, noh lakataan sitten. Murha on sitä vaarallista uutta muotia. Se on vanha muoti.
Kiireessä työssä kului Elsan ja mummon talvi melkein huomaamatta, jott'ei siinä joudettu paljon haukottelemaan ja talven pituutta mittailemaan. Mutta kenellä kiire oli ja oikein vauhtia oli saanut, se oli Matti; hän se luki niin, että luultiin pojan lukevan päänsä puhki.
Nämä ovat vihdoinkin kyllästyneet siihen, että heitä noin julkeasti nyljetään, eikä ainoastaan myymälöissä, vaan hotellissa, missä he asuvat, ravintolassa, missä he syövät, ajurein käsissä kadulla ja välittäväin piletinmyyjäin luukuilla, joissa heidät petkutetaan haukottelemaan tyhjissä teattereissa.
Joutaahan olla, mitä tuo tuosta arvelee", tuumiskeli mummo ja heittäysi sängyn päälle kyljelleen. Vähän ajan päästä rupesi mummo haukottelemaan ja pyörtyi. Elsa ja rouva juoksivat maisteria hakemaan ja rouva sanoi: "Hän pyörtyi jo, miten hengenkin kanssa käynee!" "Siitäkö piipun ihvestä se nyt akka pyörtyi?" Sen sanan päälle nousi maisteri ylös ja meni kyökkiin juoksujalassa.
Hän olikin tähän asti lukenut erittäin vähän, siliä hänen tyttönä ollessaan oli Ava-täti aina valikoinut hänelle kirjat ja antanut luettavaksi opettavaisia romaaneja, jotka saivat hänet hirveästi haukottelemaan, ja kun hän joutui naimisiin, oli taas kaikki hänen lukemisensa Rolfin tarkastuksen alaisena, eikä Rolf voinut kärsiä ajatusta, että Niinan mieli saisi turmeltua uudenaikaisesta kirjallisuudesta, jota hän itsekin hyvin vähän tunsi, kun hänellä ei ollut aikaa tuhlata kaunokirjallisuuteen, vaan jota hän kumminkin hyvin ankarasti tuomitsi.
Kun sitten nämät rakastuneet pitkän ajan olivat ääneti tarkastaen toisiaan istuneet rinnatusten, rupesivat he haukottelemaan. Silloin sanoi Arvid, "sinun on uni, pikku Juliani!" "Niin on", vastasi hän ja ajatteli itsekseen: "siitä sinulle kiitos olkoon".