Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !


Löfving koetti estellä, mutta majuri kielsi häntä tyhmyyksiä puhumasta, ja vaikka Löfving vakuutti, että hänen aikansa oli täpärällä, tuli lopuksi että hän jäi. Kun he olivat vanhoina ystävinä kilistelleet lasia, sanoi Sprengtport: Olen hyvilläni kun nyt olet täällä, sillä aikani ei ole enään pitkä ja tahdon suorittaa kaikki. Löfvingistä se oli luonnollista.

Sillä tavalla olen käsittänyt kansanopiston opettajan tehtävän. Ja se on varmaankin iloinen tehtävä, ettekö sitä usko? Sinä olet aina tyytynyt tuollaiseen hiljaiseen siunattuun työhön muiden hyväksi, vastasi Arvi. Minä taas olen kaiken aikani ajatellut suuria loistavia tehtäviä. Kun vain pääsen oikein selville elämäntyöstäni, niinkuin sinä.

Enkö minä saa kylässä olla en yhtään. Istuinhan minä sielläkin Malilan tuvan penkillä, vaan olisin minä siitä lähtenyt, kun olisin aikani istunut. Kyllä niitä lapsen tehneitä akkoja olisi löytynyt jos mistä. Rupea nyt hyvä Aatu nukkumaan, houkutteli Anna Liisa. Sinähän lupasit olla muistelematta minun entisiä vikojani, ja nyt kuitenkin olet viime aikoina ruvennut niistä päissäsi puhumaan.

Ryypiskely oli siihen saakka varjellut minua monesta tyhmyydestä, mutta nyt minä aikani kuluksi rupesin katselemaan tyttöjä tarkoitan, katselemaan sillä silmällä, jolla en koskaan ennen ollut tyttöjä katsellut. Vilkkunut kyllä olin heihin ja mahdollisesti joskus "ihaillutkin", kuten sanotaan, mutta ainoastaan ohimennen.

»Isä kyllä antaa sinun tulla vähän maailmaa katselemaan», vakuutti Eeva, »ja vanha Leena talon toimet pitää yhtä hyvin kuin sinä». »Eivät ole Tyrvään kuohuvat kosket niin suloiset kuin Hämeen saariset järvet», vastasi Maaria, »enkä usko, että aikani kuluisi siellä kauemmin. Taas jos äidillistä ohjetta tarvitsen, juoksen vain koivumetsän lävitse Koivumäelle.

Tämän jälkeen päätimme yhteisesti häät vasta syksyllä pidettäviksi, koska palvelus-aikanikin loppuisi. Kukapa nyt oli onnellinen, jollen minä! Tuleva aikani oli turvattu ja korkeimmat toivoni täytetyt. Sydämmeni tytkyi sanomattomasta riemusta. Minä nä'in uuden taivaan ja uuden maan, täynnänsä iloa ja onnellisuutta.

Neito istui sillan päässä, Lauloi sillan lautasilla: "Jouten synnyin, jouten kasvoin, Jouten aikani elelin; Joko mennen Joukoselle, Jouten Joukonen pitäisi, Työttä, vyöttä, kintahitta, Jouten Jouko syötteleisi, Jokiveellä juotteleisi, Korttehilla kostuttaisi, Sarasille saatteleisi, Heinäsille heitteleisi, Kiven suuren suojasehen, Kallioisen kainalohon."

"Onko teillä taas joku suuri, uusi teos tekeillä?" kysyi Amanda. "On uusi, ja on vanha. Semmoista työtä kuin meidän työmme on, yhä kestää lakkaamatta". "Eikö se ole kovin rasittavaa, noin alinomainen työnteko?" kysyi Amanda taas. "Ei ollenkaan: minä en tietäisi, miten muutoin saisin aikani kulumaan".

Jesuksessa turvassa Olen kaiken aikani; Hän on luja linnani. Epäusko, pakene! Mailman huuto, vaikene! Jesustani kuuntelen, Tunnen oman paimenen. Laki uhkaa tuomiten, Mutta minä pakenen Tykös, veriylkäni, Taivaallinen veljeni. Kyllä pidät puoltani, Oma Vapahtajani, Kilpeni ja kallioin. Sinuun aina luottaa voin. Siihen luottaa uskoni, Sitä Jesus antaapi Kaikki tarpeet hinnatta, Ansiotta, maksutta.

Hain kirjoja käsiini niin paljon kuin woin saada ja koetin lukea aikani kuluksi, mutta ei sekään keino tahtonut auttaa, sillä pahaksi onneksi oliwat hankkimani kirjat enimmältä osalta jo ennen luetuita. Koetimme käydä kahlaamalla useammassa talossa aikaamme wiettämässä. Melkein joka paikassa tuli puheeksi Kontti=Anna, sillä hän ei waan mennyt pois mielestäni.