Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 28. heinäkuuta 2025
Käy sie ulkona usein, Käy sie kuuta katsomassa, Otavaista oppimassa, Tähtiä tähyämässä; Konsa oikein otava, Sarvet suorahan suvehen, Pursto perin pohjaisehen, Silloin nuorten nousuaika, Vanhojen lepuuaika. Silloin aikani sinunki Nosta luota nuoren sulhon, Viereltä verevän sulhon, Saapa tulta tuhkasista, Valkiata vakkasesta.
"Ethän toki tuommoiseen ilmaan lähde, Mikko", lausui Leena leppyisästi. "Minun aikani on tullut", virkkoi Mikko jäykästi. "Hyvästi, ehk'ei heti tavata", lausui hän kynnyksellä mennessään. "Oletko mieletön!" huudahtivat kaikki yhteen suuhun. "Ainaki teidän mielestänne", mutisi Mikko ja alkoi astua, minkä ehti.
Asia on tämmöinen: tänä aamuna kun heräsin kello kuusi, nukuit sinä vielä kuin pölkky, ja minä en tiennyt kuinka saisin aikani kulumaan; olin vielä aivan tylsistyksissäni eilisestä hummaamisesta; menin alas suureen saliin ja tapasin siellä toisen noita meidän englantilaisia, joka hieroi hevoskauppaa erään hevoshuijarin kanssa, hänen oma hevosensa oli näet eilen kuollut verikohtaukseen.
Mummon suu näytti olewan hymyssä, hänen huulensa näyttiwät liikkuwan ja kuiskaawan jotakin ja olipa kuin olisiwat hänen repaleiset hihojensa suut läpättäneet ja tärisseet silloin olin jotain hiljaista ja sywää ääntä kuulewinani, joka sanoi: "mitäpä minä surisin, sillä ei minun aikani ole enää pitkällinen".
Ottakaa hänestä oppi, Tuhmat kaikki katsokaatten, Miehet ylpiät yhäti Esimerkki ensimmäinen, Kuinka kulki suuri herra, Aina itsensä alenti. Kyllä antaisi asia Vielä viikomman puhua, Laulella lavian virren Kuulun herran kunniaksi, Isoarvoisen iloksi, Vaan on kiire kirjoittaissa, Aina aikani täperä.
Usko minuun, se on ystävän, joka jättää jälkeensä parhaan neuvonsa, mitä voi. Minä sain äsken rustmestarilta selvän viittauksen tarpeettomuudestani täällä. Nyt sen jo huomaan itsekin. Minun aikani on poistua teidän tieltänne. HILMA. Onko rustmestari käskenyt sinut pois? ROOPE. On. Minun lähdössäni ei muuten pitkiä mutkia tarvitakkaan. Minä en koskaan ole ottanut pestiä Purimosta.
Olen tämän maallisen elämäni aikana. Mutta aikani ei ole enään pitkä. Tuskin käsittänette kuinka lohduttava se tieto on. Olette vielä nuori, mutta minulle on kuolema ikäänkuin valo ylösnousemisen aamusta. Ajattelen häntä, joka kantoi ristin kaikkien meidän puolestamme. Ette usko kuinka minä iloitsen siitä ajatuksesta, että saan laskeutua levolle ainiaaksi.
Kointähti vastaa; "iloinnut Oon saada valoon kuolla Se kuolema on ihana." Näin ihmishenki aatelkoon Auringostaan ja iloitkoon, Kun saa myös hänkin sammua Viel' ihanammass' valossa. Ikävä on aikani, Pois kun menit luotani Ja mun jätit katalan Armahasen tuskahan. Päivällä ma astuilen Kukkakenttää hu'oaten, Kukissa näen muotosi, Tuuless' kuulen äänesi.
Kaiken aikani olen joka ilta lukenut 'Isä-meidän' rukouksen ja sunnuntaisin uskontunnustuksen ja Jumalan kymmenen käskysanaa. Mutta kun tunsin itseni olevan hädässä ja avun tarpeessa ja koetin ruveta rukoilemaan, se ei tahtonut minulta oikein menestyä. Ja jos rukoilen rukouksen, onpa niinkuin ei olisi ketään, joka tahtoisi ottaa siitä vaarin."
Minä osaan tehdä maan-työtä kaiken laatuista, vieläpä osaan tehdä usean lajisia, moukalle kuuluvia käsitöitäkin. Nyt olin minä aikani kuunnellut enkä enään malttanut enempää odottaa, vaan kysyin liukkaasti pojalta: Osaatko, Lauri, suksiakin tehdä? Se ei mikään konsti ole ylimaan miehille, suksia tehdä, kaikkiahan kysyt! sanoi Lauri.
Päivän Sana
Muut Etsivät