Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 23. toukokuuta 2025
Teidän ei kannata luottaa Rigoon! Tunnetko sinä hänet? kysyi Adelsvärd. Mutta ukko kohautti vain hartioitaan eikä edes katsahtanut häneen. Niin kuljettiin hitaasti eteenpäin vasten virtaa. Se tuli mereltä, mukanaan raikas tuulenpuuska. Adelsvärd otti sen vastaan tervehdyksenä, hyvänä enteenä.
Kyllä vastasi Adelsvärd siitä saat olla varma! Mutta vielä enemmän haluaisin olla se taiteilija, joka on solakalle jalustalle pystyttänyt tuon raskaan hirviön.
Hän ja Maria olivat saaneet tuntea tuulahduksen jalkainsa alla puhaltavasta ijäisyydestä maa oli väistynyt. Adelsvärd rupesi järjestämään itselleen työhuoneeksi tyhjää vajaa, joka nojasi vanhan luostarikirkon seinää vasten. Sinne hän pingotti palttinan, valmisti tärpättivärinsä ja siirsi alotetun piirroksen pahvilta kankaalle.
Ja suuttumuksella koettaen peittää häpeän tuntoa Adelsvärd muisteli erästä aamua, jolloin oli ollut rouva Leontinan oven ulkopuolella. Maria katseli häntä hätääntyneenä:
Sieltä kaikui hänen äänensä: Minä vien herralta terveiset pikku Marialle!... Kaikki ihmiset näkyvät tuntevan toisensa tässä merkillisessä kaupungissa! mutisi Adelsvärd. Hän ajatteli Rigoa Felldnerin pitkää saarnaa gondoolimiehistä. Järkevintä kai olisi ottaa asia siltä kannalta, mitä se oikeastaan on!...
Oliko tämä maa pohjoisnavan vai etelänavan tienoilla, sitä hän ei käsittänyt eikä siitä paljon välittänytkään. Ettei Adelsvärd pikku lapsena ollut jääkarhun hoidettavana, se oli hänestä selvää. Mutta hänen teki vaikkei sitä oikeastaan udellut mieli tarkoin tietää, millaisia siellä nuoret naiset ovat.
Voin kyllä! vastasi Adelsvärd, pisti hänen käteensä rasvaantuneen ja rikkinäisen italialaisen setelin, jätti hyvästi ja lähti. Jouduttuaan kapakasta ulos hiljaiseen yöhön hän koki päästä selville paikasta ja suunnasta. Venetsian voi luulla tuntevansa kaikin puolin eikä sittenkään tunne sen kaikkia puolia.
Ja ikäänkuin hän olisi niiden piirteistä osannut lukea, mitä taiteilija oli kirjottaessaan ajatellut, kumarsi hän päätään pikkuruisen ja kuiskasi unisesti: Kyllä sinä saat piirtää minut, niinkuin tahdot. Olethan sinä minun tohtorini. Sinä olet hyvä mies. Minä näin unta, että sinä olet hyvä. Ja sen näkee päältäkin! Samassa hän katosi omaan huoneeseensa. Adelsvärd silmäili sommitteluaan.
Niiden välinen yhteys kuviteltiin sellaiseksi, että Adelsvärd ja hänen vaimonsa Sascha tulevat Caprin saarelta Venetsiaan. Täällä vaimo jättää hänet ja ilmottaa kirjeessä syyt menettelyynsä.
Emäntä surkutteli kovasti, että hänen näin äkkiä piti menettää vuokralaisensa ja mitä pitäisi hänen vastata herran ystäville, kun ne tulisivat häntä kysymään? Mitä oli sanottava sille solakalle, vaaleaveriselle, hienolle naiselle, joka oli täällä eilen käynyt turhaan kaksi kertaa? Onko minua hakenut joku nainen? kysyi Adelsvärd huolettomasti.
Päivän Sana
Muut Etsivät