Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 15. toukokuuta 2025
Söi suurusta eräässä wieniläisessä oluttuvassa, missä hiusvoiteinen isäntä rääkkäsi ranskankieltä vierastensa kanssa ja haukkui tarjoilijatyttöä mehevällä Wurzelprater-murteella. Isäntä lähestyi Adelsvärdiä kumarrellen. Eikö parooni ollut tuttu professori Felldnerin kanssa? Sillä professori oli juuri äsken käynyt siellä kysymässä paroonia!... Nyt on piru merrassa! ajatteli Adelsvärd.
Aina hän ikävöi sotilasaikaansa, puhui ja lauloi siitä alinomaa ja väitti, että hänessä oli mennyt hukkaan tiukka upseeri. Ylähuulta rumentava lovi johtui hänen oman puheensa mukaan eräästä kaksintaistelusta, jossa oli käytetty sapeleita. Lopulta hän uskoi tätä juttua itsekin. Nyt hän kiisteli Felldnerin ja upseerien kanssa rakkaudesta.
Sieltä kaikui hänen äänensä: Minä vien herralta terveiset pikku Marialle!... Kaikki ihmiset näkyvät tuntevan toisensa tässä merkillisessä kaupungissa! mutisi Adelsvärd. Hän ajatteli Rigoa Felldnerin pitkää saarnaa gondoolimiehistä. Järkevintä kai olisi ottaa asia siltä kannalta, mitä se oikeastaan on!...
Täällä luostarisaarella ei ollut vähääkään rauhaa. Eilen oli sitä ollut. Nyt hän oli sen hukannut. Oliko hän liian nuori? Kaipasiko hän siis lakkaamatta pohjolaa sitä olentoa siellä, jonka itse oli laskenut luotaan? Hän pani kaikki Coneglianon syyksi t:ri Felldnerin Robert Schurichin pessimismin koko maailman syyksi.
Loikoi vain horroksissa ja näki puolivalveellista unta vaivaisista, kuluneista huiveista, joita käärittiin auki pienten kellankalvakkain lapsenkasvojen ympäriltä; ja hänen edessään loistivat naismallin runsaat sulot ja samalla näkyi t:ri Felldnerin epäilevä hymy tarkkojen rillien takaa. Lääkäri kohotti varottaen kaunista valkoista kättään.
Muutamat ohikulkijat katsoivat häneen, kun hän seisoi paljain päin tuijottamassa pitkin pimeää vettä mutisten kuin loihtija. Mulkoilkoot parhaansa mukaan! Suomalaista ei niin vähällä nolata!... Hän ajatteli saarta. Ei juossut, vaan astuskeli hitaasti takaisin Felldnerin vanhaan palatsiin. Siellä kuului Lucrezia Borgia ennen pitäneen kemuja.
Tule luokseni taikka lähetä ne vaivaiset 300 liiraa. Minä olen, sen te tiedätte, aina teidän kiitollinen, uskollinen Leontinanne. Felldnerin kirje oli hieman toisenlainen ja pitempi: Ystäväni!
Ja hän lopetti syöntinsä niin pian kuin suinkin ja riensi tavottamaan käsiinsä Rigoa. Tahtooko teidän ylhäisyytenne sinne saarelle maalaamaan? tiedusti Rigo alamaisesti. Adelsvärd mietti asiaa. Mutta luullen näkevänsä toisella puolen Traghettoa Felldnerin harmaan hatun hän hyppäsi gondooliin ja komensi: Lidon rannalle! Eikö siis luostarisaarelle ylhäisyytenne?... Cospetto! noitui Adelsvärd.
Mutta hän huomasi, kuinka kiihkeästi teki mieli maalata lihaa ja verta. Sitten oli Felldnerin "kalpeat kasvot". No niin, hän tarkotti kai kalpeita unelmia, joilta puuttuu tosiolemus. Pikku Mariaa.
Adelsvärd oli kirjottanut pari sanaa Felldnerille, ilmottaen menevänsä euganealaisille vuorille, jotta saisi häiritsemättä työskennellä muutamia kuukausia. Felldnerin parannuskeino oli hänestä näet liian voimakas. Kirje pantiin laatikkoon asemalla. Kotimatkalla oli pikku Marian mieli kovasti kiihdyksissä Venetsiasta.
Päivän Sana
Muut Etsivät