Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 6. heinäkuuta 2025
Olipa ikäänkuin olisivat puhuneet ranskankieltä, yksi huusi: "bolivei fransei, bolivei fransei", toinen vastasi: "vuj, vuj", ja jos jonkinlaisia ääniä sitä sai kuulla melkein kaiket yöt. No, näin leikillisiä asioita ja tapahtumia niitä nyt olisi vaikka kuinka paljon, mutta kertomus niistä ehkä venyisi liika pitkäksi. Täältä nyt sitte vaan uteliaisuudella odotimme H. M. Keisarilta uusia käskyjä.
'Hyvästi, me kuljemme eri tietä', sanoi vanhempi.» Suomalaisuutta halveksivaan neitiin kääntyen lisäsi paronitar: »Neiti, te joka tässä äsken suomalaisuutta harrastavia moititte onko teille selvä, kumpi näistä lapsista teki oikein?» Neiti punastui ja rupesi kumppaniensa kanssa säpisemään ranskankieltä sekä läksi sitte pois. Paronitar nousi myöskin ja aikoi mennä.
Hän kääntyy ovenvartian puoleen, kysyy jotain ... minä kuulen sen, ja maailma mustenee silmissäni! ... kysyy, missä Alliance Française kokoontuu ja menee toisesta ovesta sisään, toisesta minä. Huhhuh! Kahden viikon päästä minä olen jäsen Alliance Françaisessa, vaikka en taida sanaakaan ranskankieltä.
"Eihän se ollut muuta kuin lystillinen leikinteko," sanoi hän. "Kumma miten ihmiset tekevät suurta melua vähäisestä." Jos hän olisi taitanut ranskankieltä, olisi hänkin ehkä sanonut: "Quel bruit pour une omelette!" Ettekö tekin sano samoin? PITK
Etenkin tanssitaitoisten kavaljeerien joukossa nähtiin usein venäläiseen sotaväkeen kuuluvia upseereja, jos he vain osasivat ranskankieltä, joka meikäläisissä seurapiireissä oli keskustelukielenä. Sivistysaste ja personalliset, yksilölliset ominaisuudet määräsivät kuuluiko henkilö hienompaan seurapiiriin vai ei.
»Vaaleaihoinen Eblis'in orja!» virkkoi eräs mies ranskankieltä huonosti mongertaen; »vieläkö aiot ryöstää paljaaksi sen, jonka olet murhannut? Mutta oletpa nyt meidän kynsissämme ja saat siitä palkkasi.»
Kun ranskalainen kenraali voi marssiessaan maakunnan läpi antaa joukkonsa hajota ilman mitään järjestystä tai yhteyttä ja hän oli varma, että ne kokoontuvat tappelupäiväksi, niin hän sillä osotti, että hänellä oli sotilaita, jotka ansaitsivat hänen luottamuksensa. Muuan seikka oli minua suuresti hämmästyttänyt nimittäin että sotilaat puhuivat ranskankieltä hyvin vaivaloisesti.
Minä olen kyllästynyt oloihin ja elämään maalla, pienissä kaupungeissa, joissa olen ollut useammassa opettajana. Kihlaukseni on jo aikoja sitten purkautunut, uudet liitot myöskin liestyneet. Tarjoutuu tilaisuus matkustaa ulkomaille ja minä tulen keväällä Helsinkiin oppiakseni ranskankieltä.
Ranskankieltä hän tietysti osasi paljoa paremmin kuin minä ja oli monasti ollut kärkäs pilkkailemaan, kuin minä puhuessani tein pahoja pukkeja. Mutta nyt piti hänelle itselleen sattua tällainen »väärinymmärrys», minä näin kuinka se kaiveli häntä aivan ytimiä myöten. Sitä vain ihmettelin, miksi hän ensinkään kertoi mulle tuota onnettomuuttaan, jota hän aluksi oli yrittänyt salaamaan.
Söi suurusta eräässä wieniläisessä oluttuvassa, missä hiusvoiteinen isäntä rääkkäsi ranskankieltä vierastensa kanssa ja haukkui tarjoilijatyttöä mehevällä Wurzelprater-murteella. Isäntä lähestyi Adelsvärdiä kumarrellen. Eikö parooni ollut tuttu professori Felldnerin kanssa? Sillä professori oli juuri äsken käynyt siellä kysymässä paroonia!... Nyt on piru merrassa! ajatteli Adelsvärd.
Päivän Sana
Muut Etsivät