United States or Sweden ? Vote for the TOP Country of the Week !
Mistä ihmeestä olette saanutkaan tuon vanhan villahuivin? Sehän on aivan sen näköinen kuin olisi se ollut äitini tädin huivi." Valtioneuvos asetti päänsä kallelleen ja katseli ylöspäin naurettavasti väännellen kasvojaan. "Voi, teitä naisia! kernaammin te palellutte kuoliaaksi kuin panette päällenne sellaista, mikä ei teitä pue."
Silloin menee kaikki nuori väki markkinoille, ja sinne oli nyt Lyylikin aikeissa lähteä. Kuuselan Kaisu oli luvannut, että Lyyli pääsisi heidän hevosellansa markkinoille. Lyyli lukitsi luhdin oven ja meni tupaan; siellä hän pani villahuivin päähänsä ja pisti sen leuan alta neulalla kiinni, mutta päät hän sitoi vyötärölle.
Antero ojensi melkein lapsellisesti pakkasesta punottavan kätensä ja kumartuen sitä tarkastelemaan sanoi: »Näettekö, se on aivan musta. Minua palelee niin hirveästi.» Armfelt tempasi auki nuttunsa ja veti sieltä esiin pitkän villahuivin. »Kas tässä! Enempää minulla ei ole antaa. Jos tahdotte katsoa, ei teidän päällikkönnekään nutun alla ole parempia varustuksia eikä enempää kuin teilläkään.
Istui Juhanin polvilla pieni »Tiitiäinen», vakavana ja lihavana, mutta Venlan tukevalla povella, hienon villahuivin verhossa lepäsi nuorin lapsi, tyttönen raitis ja kiltti, nauttien äitinsä nisää lämpymän peitteen alla, koska helisten pitkin lumisia ahoja liukui reki, siirtyi Jukolasta kohden Impivaaran vainioita.
Puhua ei tyttö voinut, sillä hänen suunsa ja nenänsä olivat paksun villahuivin peitossa.
Emmehän me nyt voi mihinkään lähteä ... ja tuskin koskaan.» »Kyllä me voimme, ja ihan paikalla!» Hän meni astiakaappinurkkaan ja tempasi sinne jännitetyltä huivinuoralta pienen villahuivin, jonka kietoi leikiten tytön päähän: »Nyt lähdettiin!» Tyttö veti kisaten huivin päästään, eikä tiennyt mitä ajatella.
Puoliyöhön asti pilkotti valkea Meyerin mökistä sinä iltana ja naapurit kummastelivat, mitä ihmettä siellä nyt mahdettiin tehdä. Maalarin Maija ei jaksanut hillitä itseänsä, vaan nousi vähissä vaatteissaan vuoteelta, heitti ison villahuivin hartioilleen ja juosta sipsutti naapuriin. Ovi oli tosin kiinni, mutta Maija ei sitä hämmästynyt. Hän jyskytti ovea ja huuteli: "ohoi! avatkaa, avatkaa!
"Ei se ole vaarallista", vastasi Gabrielle mielistelevällä hymyilyllä, joka suuresti erosi jurosta katseesta, joka äsken oli hänen kasvoillaan, "en milloinkaan kylmety, olen karaistu kaikkea kylmää vastaan." "Mutta ottakaa toki tämä", jatkoi valtiomies, ojentaen Gabriellelle villahuivin, "sallikaa minun..." "Tuhansia kiitoksia! Mutta olisitte sentään voinut antaa minulle vähän kauniimman huivin.
Hän nyökäytti ystävällisesti hyvää huomenta molemmille tulijoille ja käski heitä kiirehtimään, ettei kahvi jäähtyisi. "Mutta isä rakas, noin ohuessa takissa sinä istut kylmässä aamutuulessa!" huudahti Anna ja kääri samassa pehmeän villahuivin professorin olkapäille. "Anna on ruvennut vallan kotityranniksi", hymyili professori, "häntä pitää totella kohta pukukysymyksissäkin."
"Voinko jotakin tehdä auttaakseni teitä?" kysyin ja katsoin sääliväisesti kurjaan poloiseen, ja kun näin hänen vilusta värisevän, otin villahuivin yltäni ja levitin sen hänen päälleen, tukkien kupeilta ja jaloista viimaa estämään. Koko ajalla hän ei ottanut silmiänsä minusta. "Kor", sanoin, "juokse kotiin ja tuo päällystakkini tänne!"