United States or Wallis and Futuna ? Vote for the TOP Country of the Week !
Aurinko laskeusi veripunertavan pilven sisään ja auer katosi, kaikki välimatkat lyhenivät, savu kodasta, jossa äiti vasikalle juotavaa keitti, painui maata vasten, pääskyset lentelivät pitkin veden pintaa, palokären ääni kuului metsästä, ja järvellä huuteli kuikka; selvä oli, että sään muutos oli tulossa.
"Hoi, hoi", huuteli "plikka" tavan takaa. Ja ainakin virstan matkan lauloi Kreeta hiljaan: Oleppas verrattava klasiseen kaappiin, Eipä se loukkeita sallikaan; Oleppas verrattava paperiseen paattiin, Eipä ie veden pääll' pysykään vaan. Ja kun tämä laulu oli tarpeenmukaisesti otettu useempaan kertaan, niin sitten hän alotti uuden laulun.
Se on kuin kehtolaulun tuuditusta, jota on mahdoton vastustaa. Uni valtaa vähitellen kaikki muut paitsi koneenkäyttäjät ja perämiehet, joiden täytyy valvoa. Maamatka. Yön maattuamme heräsimme siihen, että laivan pilli tuon tuostakin huuteli valittavia, pelonsekaisia säveliä, jotka vaikuttivat omituisen arastuttavasti.
Hän tointui vasta ovella ja alkoi kummeksien katsella Magdaa. No mutta, mikä sinua vaivaa, Magda? Mene sisään, mars! Hän meni sisään, mutta kaatui kynnyksellä. Viina oli noussut kovin hänen päähänsä. Hän lauleli ja etsi silmillään töllistä Franekia. Hän huuteli hänelle: Morgen Kerl! , vaikkei Franckia ollenkaan ollut sisällä.
"Eiköhän se ole tuolla kammarissaan... Maiju hoi!... Oletko sinä siellä?... Täällä on Iittilän Elli", vastasi ja huuteli lihava äitini hosuen pyyhinliinalla tomuja huonekaluista. Elli ryntäsi huoneeseeni ja huudahteli: "Ai-jai!... Miten sinulla on jo kaikki järjestyksessä!"
Saastutus oli hänehenkin alkanut tarttua, ja kun pieni lappalaistyttö, noin yhdentoista vuoden ikäinen yht'äkkiä juoks esille vaimojen joukosta ylös alttarille ja viukuvall' äänellä huuteli: "veren! veren! veren! veren, joka ristillä vuoti, anna vuotaa kiroukseksi!" syöksyi Tudekas esille, laskihe polvilleen ja riemuitsi: "Herra on totisesti kansaansa etsinyt!
Palokärki huuteli, oravat kurahtelivat, ja ylhäällä harjulla kuherteli teiri toverejaan houkutellen. Jorma nousi suksilleen ja lähti pyydyksiään kokemaan. Lammen rannalle pajukkoon oli hän laittanut riekkopihan risuista. Kaksi valkoista kanaa oli käynyt lankaan. Ylempänä rinteellä olivat jänislangat maahan kaadettujen haapojen ympärillä.
Pienellä pöydällä seinän puolella oli vesikulppo; sitä oli käytetty; siellä oli myös saippuaa, kampa ja murunen kuvastinta ja tuolin selustalla joitakin pito- ja liinavaatteita. Olisikohan pikku Maria pujahtanut uimaan puutarhan muurin juurelle vaikka oli niin kuumeessa tyttörukka! Kuinka varomatonta!... Adelsvärd kiirehti puutarhaan ja huuteli. Kukaan ei vastannut.
Hän tuli jotenkin iloiseksi, uskotteko sitä; sillä se oli poikajoutsen, joka ei jaksanut seurata vanhoja. Hän huuteli kaunista poikasta, joka enemmän ylönannettu kuin hän itse, ui vedenkalvolla, ja joutsen tuli ja hiipi pojan rinnoille ikäänkuin suojelusta saadaksensa. "Jumala siunatkoon sinua, pikkuinen poikajoutsen!" kuiskasi poika ja pyyhki kyyneleensä röijynsä hihalla.
»Hei, Liinu ja Pilkku!» huuteli Uutela. »Näyttäkääs nyt mihinkä hämäläiset kelpaa!» Hän oli iloinen ja onnellinen nähdessään kuinka hänen oma kynnöksensä leveni suhteellisesti paljoa runsaammin kuin poikain. »Siinä nyt on alku!» sanoi hän itsetietoisesti päätään kohottaen pojille päivälliselle lähdettäessä. »Ja uutta tulee että sihisee!» huusivat pojatkin innostuneina.