United States or Martinique ? Vote for the TOP Country of the Week !
Useasti lammen rantaan kalvas herra astelee. Astuu kerrankin, niin näkee kuinka Silja uiskelee, Kuinka viitahan hän juoksee eikä huomaakaan, Että herra viidakossa väijyy piilossaan. Hovinherr' on paljon nähnyt, matkustaja monen maan, Vaan naiskuvaa viel' ei moista, neitsyeinnään, puhtainnaan. Niinkuin ihmiseksi luotu salon kauneus, Josta puuttuu himon liekki, vaan ei armaus.
Hyvästi, Penttula, en tahdo olla samassa huoneessa tuon miehen kanssa. HOPPULAINEN. Hyvästi, hyvin hyvästi portaille, mutta siitä nurin niskoin! PENTTULA. Mitä sinulla oli täällä tekemistä, sano! HOPPULAINEN. Heitä jo viitahan vihasi, kanervahan katkerasi ja täytä tuo pullo sillä nesteellä, joka tämän maailman surunlaakson muuttaa taivahan ilosaliksi. PENTTULA. Viinaako tarkoitat?
Mä kaukoa vieläkin tähtäilen Läpi ilmojen yön halavain, Hymy katkera jäätyvi huulillein, Ilosoitto se kaikuvi vain Viel' syksy on saapuva teillekin Kun "kostoa!" kuulette viimeinkin. Mä kalman henkenä huuhuillen Sitte hautojen reunoja käyn, Ja rintanne joutuvat poltteesen, "Voi!" huudatte, armo ei näy Mä ristien viitahan vaan katoan, Taas paikalla ilkkumahan palajan. Eräälle arvostelijalle.
Kas vaan mikä riemu parvia valtaa Se niitylle, viitahan virtaelee, Joen kalvo jo aivan avaralta Iloisia venhoja vilisee! Ja lastistaan lähes painuksissa Pois viime pursi jo luisuaa; Vaan kaukaa vuorelta vilkahtaa Taas toisia kirjo-vaattehissa. Kylästä jo riemun melskeen kuulet: Tää kansan taivas! vai mitä luulet...? Nyt suuri ja pien' on riemuillaan; Tääll' ihmisn' olla miekin saan.
Mintähen olenki huoles, Mintä hoikka huolellinen? Sentähen olenki huoles, Senpä hoikka huolellinen: Nousi suolle suuri honka, Viitahan vilu petäjä, Joss' oli huolilla siansa, Murehilla muu pesänsä; Siit' on mulle tuntu tehty, Tuutu tehty, käätty kätky, Vaku vaivainen rakettu. Miks' on mulla muoto musta, Muoto musta, kaiat kasvot?
Aaltoon Silja laskee, nousee väliin rannan viitahan, Juoksee, että tuulta syntyis, loiskahtaa taas uimahan, Kun on uinut, peltoa hän käypi kuokkimaan. Kuokkii, laulaa Paavo lauluun liittyy rannaltaan. Niin on Silja usein uinut, juossut nähden naapurin, Vaan ei hovinherran nähden, jok' on kansaa kaupungin. Tuskin torpantytön mieleen herrat johtuiskaan, Jollei hovissa heit' asuis kesänvietollaan.