United States or Saint Helena, Ascension, and Tristan da Cunha ? Vote for the TOP Country of the Week !
Helposti saattaa käydä niin, että yksi pitää yhtä, toinen toista parempana. "Mutta, Jumalan tähden, nyt ei riitaa eikä taistelua, nyt kun vihollinen on maassa. "Senvuoksi vannokaamme jo edeltä päin juhlallisesti, että sitä, joka saa enimmät äänet, vaikka vain yhden äänen enemmistön, tahdomme kaikki vilpittömästi kuninkaanamme kunnioittaa, emmekä ketään muuta. Minä vannon vannokaa kanssani!"
BAALAK. Tuot painavia syitä, tietäjä. Ja sovintohon altis Moab on. Jos Israelin airut leirihinsä Siis viedä tahtoo lahjan kallihin, Niin luona alttarin nyt vannokaa Kautt' ylimmäisen, jota palvelette, Ett' ainiaksi rauha vallitsee Välillä Moabin ja Israelin! SIMRI. Sen vannon! BAALAK. Mutta muutkin airuet! Jos emme suostu, meidät perii paha. ELISUR. Jos suostumme, niin meit' ei peri hyvä.
Hookonilla on niin luja ja järkähtämätöin luottamus itseensä, kaikki hänen miehensä luottavat häneen lujasti ja järkähtämättömästi NIKOLAUS PIISPA. Salatkaa, että teillä ei ole semmoista luottamusta itseenne! Puhukaa ikäänkuin teillä se olisi; vannokaa korkeasti ja kalliisti, että se teillä on, ja kaikki teitä uskovat. SKULE JAARLI. Jos minulla olisi poika!
Rakas ystävä, jos olet kristitty ihminen, niin neuvo, kuinka voisin ansaita kaksitoista killinkiä viikossa, niin teet armotyön, ja minä kiitän ja ylistän sinua niin kauan kuin elän. Rahaa! Jumala armahtakoon, kuinka voi noin puhua! Vannokaa! ilvehti piika.
Regina heittäytyi kuolleen päälle ja hänen koko ruumiinsa vapisi: Minä en voi, minä en tahdo jättää Dorthea; te olette hänet tappanut! Ja jos en olisi? Vannokaa, ettette ole! Mieletön tyttö! No hyvä, minä vannon. Vaipukoon maa jalkojeni alla ja nielköön minut kitaansa, jos koskaan olen antanut Dorthelle muuta juomaa kuin terveyden.
Vannokaa olevanne se, joksi pukunne teidät osoittaa, niin annan teidän esteettömästi jatkaa matkaanne. Olen kreivitär Bertelsköld ja käsken teitä päästämään käteni! sanoi vaimo heittäen pois päähineensä ja katsellen miestä suurilla, tummilla silmillään. Mutta ruskeapukuinen taisteli tässä elämänsä hurjimman intohimon puolesta eikä aikonut päästää varmaa saalistaan.
"Ikävätä on," vastasi tämä, "lakkaamatta kuuluu Bordeauxin rottain nakerrus, rakkaammat minulle olisivat kotimaani satakielet." "Hyvä," virkkoi Edvard, "vannokaa, että te ette taistele meitä vastaan ettekä Henrik Trastamaran puolesta, niin minä päästän teidät vapaaksi lunnaitta." "Mitäpä minulla sitte olisi hyötyä vapaudestani? Sittehän minä vasta olisinkin oikein vanki", vastasi Bertrand.
Mit' tahdotte, se olkoon, rakas Daja, siis myönnetty: mä häntä rakastan, en käsitä, kuink' ilman häntä voin mä elää... DAJA. Varmaanko? Siis vannokaa, ritari, mulle, että teette hänet myös omaksenne, pelastatte hänet: ajallisesti, iankaikkisesti! RISTIRITARI. Ja miten? Miten voin ma! Vannoa ma voinko sitä, mit' en mahda? DAJA. Sen te mahdatte. Sen mahdin teille antaa yks sana suustani.
Vannokaa minulle, ett'ette ole taivaan kuningatar, ett'ette ole itse Juno; vannokaa minulle se, että voisin uskoa teitä!" "Minä vannon teille, en olevani kaikista uskottomimman, kavalimman, hekumallisimman ja vaarallisimman jumalan puoliso", vastasi Klairon hymyten. "Minä vannon teille, prinssi, että Jupiteri ei ole minun puolisoni, eikä koskaan siksi tulekkaan".
Tulkaa tänne, ja vannokaa minulle, että pysytte vaiti, kunnes minä itse päästän kielenne, vaiti niin totta kuin toivotte taivaan autuutta itsellenne ja sille miehelle, joka on tuossa kuvattuna. Sen vannon, niin totta kuin Jumalan pyhä sana minua auttakoon! Mitä nyt? *Kuva* tuossa ! Sehän olen minä itse! Se on Sten Sture vanhus sellaisena, miltä hän näytti nuoruuden päivinään. Sten Sture!