United States or Northern Mariana Islands ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kirje oli vastikään tullut Rufolta, jossa hän kertoi vankeudesta ja lausui toivon että Javani pian annettaisiin vanhemmilleen takaisin, jos juutalaiset antauisivat ja vankein vaihettaminen tapahtuisi.
Tultiin ehkä huomaamaan, kuinka huono ja peräti kelpaamaton on semmoinen vankilasysteemi, jonka mukaan vankein "pyynnöistä ja vaatimuksista" riippuu miten milloinkin on heidän suhteensa meneteltävä ja nähtiin siis tarpeelliseksi muuttaa menettelytapa. Näihin aikoihin nimitettiin Pähkinälinnan päälliköksi eräs Hangart.
Kevättä täällä, perhonen sa Ja kukkia et löydäkään; Novellin vangit käsillään Ne piirsi tänne vaivojensa; Ei kuulla täällä milloinkaan Saa yhtään tuulen huiskausta Saat kuulla vankein valitusta Ja liehuella kahleillain. Vapautehen lennähtele Pois täältä, ilman asukas, Ja nauti, perho, riemujas Sull' joita kevät tarjoelee. Jo riennä!
Ne ovat niiden ylhäisten vankein tekemiä, jotka tänne olivat teljetyt kapinasta, maanpetoksesta, vallattomista rikoksista tahi myöskin uskonsa tähden.
Jussi oli ensi yönä toveriensa kanssa tehnyt murtovarkauden, josta hän ja eräs toinen hänen tuttunsa saatiin itse työssä kiinni ja odottivat nyt palkkaansa. Isä kontturoitsi katsomaan vankein vartian luo vielä viimeisen kerran poikaansa. "Hyvää päivää, isä!
Uuden vankilan pihalla on niinikään ryytimaa sekä vankein kävelypaikat. Aikana, jota kertomukseni koskee, oli Pähkinälinnan vankilassa kaikkiaan neljäkymmentäkahdeksan henkeä.
Vene laski ankkuriin tornin juurelle; joukko Maurilaisia sotamiehiä nousi maalle, tuolle kapealle rannalle, tuoden muassaan useampia kristityitä vankia. Utelias Zorayda herätti sisarensa, ja kaikki kolme tirkistelivät varovasti tiheiden varjostimien valitse, jotka kaihtivat heitä tulijain silmiltä. Vankein joukossa oli kolme hispanialaista ritaria komeissa puvuissa.
Kantaa jalo Jauri kalpaa eestä kansan yössä hankein. Samoo voittoretkeltänsä kimaltavin kilvin, töyhdöin, kera hohtovöisten vankein. Ja jäljessä urhon käy koko kansa urotöitään laulain ja kunniatansa: Kuninkaamme hän on, hän Turjan auttavi aurinkohon! Pahat kielet neittä pauloo: Jo sun jalo Jauri hylkäs, sievän Siiran, armaan Aarian, vanki-orjan, orja-neiden vierellä nyt viihtyy ylkäs!
Hiipii luo jo hieno Heljä: »Omas olen, vaikka orja!» »Et sa ole oma Heljä, tuosta tunnen oman Heljän, ettei mua lemmi sorja!» »Sua lemmin, ah, Heljä, mun armaani ankein!» »Ole Jauri et, Jauri on orjana vankein!» He on sokeat, voi! taru tumma tää Turjalle suurelle soi.
Armosta olet vangiks' otettu, Sä muutoin paikall' oisit tapettu, Kun miehes kuollehen Näit pyörtyen. Kun suoritat nuo helpot lunnahat, Ett' aseman ja piilon ilmoitat, Mihinkä piili sotajoukko se, Jok 'äsken syöksyi päälle joukkomme Koht' astut vapaana Pois linnasta. Kavahda! Kuule linnan tornista Vapaitten petolintuin kirkuna. No, eikös koske korvarumpuhus Kahleitten kalke, vankein uikutus?