United States or Singapore ? Vote for the TOP Country of the Week !
Hän istahti penkille ikäänkuin eivät hänen jalkansa enään olisi kannattaneet häntä. Lopussa? toisti Löfving. Mikä on lopussa? Me ja koko maa. Katsokoon nyt Ruotsi miten tästä selviää. Meistä sillä ei ole apua. Ukko, murtuneena ja kädet ristissä, vaappui edestakaisin eikä voinut enempää sanoa.
Se vaappui Salliman vaskivaaka, kun arpa lyötihin kansan tään, jo riemuin raivosi lauma laaka, jo uhkas hirmu ja rauta raaka joka kukkaa, mi tääll' oli reunalta jään vain pälvestä nostanut pään. Sen tunsi lapsi kuin valkotukka, nyt lankes kohtalon kolkoin yö, ses aukes ain yhä kuolon kukka, tuo ulvoi ain yhä Manalan hukka, se hiipii, se saapuu, se saartaa, se syö, mitä loi tuhatvuosien työ.
Hänen koipensa olivat takertua kauhtanan hulmuaviin helmoihin, silmät olivat ison hatun peitossa, joka yhtä mittaa vaappui puolelle ja toiselle, hänen kätensä huitoivat kuin myllyn siivet, hänen jalkansa pärskäyttelivät lätäköitä hänen niiden yli huimasti harpatessaan ja töksähtelivät kaikkia kiviä vastaan; poika vapisi ja oli aivan loan peittämä tästä laukkaamisestaan.
Ei tämäkään voinut olla katselematta noihin kauniisin, uhkaaviin silmiin, noihin päivettyneisin kasvoihin, joihin nousi nousemistaan heikko punoitus, noihin puoleksi avattuihin liikkumattomiin huuliin ja tuohon mustaan käärmeesen, joka vaappui tahdissa molemmin puolin hienoa päätä.
Mutta kun varrelleen oli vyöttänyt kaikk' asevarjeet, päin uros astui valtainen, kuin ankara Ares syöksyvi miesten melskeeseen, joit' on Kronossynty mieliä-raatelevin vihan vimmoin kiihtänyt taistoon: noin kävi Aias päin, uros valtava, turva akhaijein, kasvoillaan hymy tuima, ja tannert' askelin pitkin astuivat jalat alla, ja vaappui varteva peitsi.
Ei lepohetkeä ollut, päin yhä saartajiaan hän kääntelihen, käsi peist' ei jouten jättänyt, vaappui ympäri uhkaten ain' ota sen, ja hän vaani ja vartoi sen joko heittääkseen tai pistääkseen, kehen yltäis. 559
Samalla sekunnilla kun nuorukainen kaatui, ja karhu toisen kerran nosti käpälänsä kaatunutta rusentaakseen paukahti Kustaan laukauskin. Vaikeroivasti parkaisten karhu astahti kolme askelta takaperin, pyyhkäisi etukäpälällään päätään, vaappui hetkisen aikaa takajaloillaan ja kaatui koristen maahan. Veri purskahti molemmista sieraimista ja punasi lumen, missä se makasi.
Velho vaappui puoleen ja toiseen istuimellaan, silmät tuijottaen liekkeihin ja raskaitten kyynelten vieriessä pitkin hänen kelmeitä poskiaan.
Se näytti komealta, kun Jack, Lykky-Tommi polvillaan vaappui edestakaisin ikäänkuin laivan vaaruessa ja kolkolla, yksijonoisella bassoäänellä lauloi tuota liikuttavaa sankarirunoa.