United States or Greece ? Vote for the TOP Country of the Week !
Holvikuvusta, joka on vielä suurempi kuin Rooman Pietarinkirkon kupu, kulkee pesän pohjaan lukuisia pystysuoria ja yhdensuuntaisia, ikäänkuin pimeydestä ja tyhjyydestä riippuvia, vahasta muovailtuja jättiläismuureja, geometrisiä laitteita, joita ei voisi kaikki suhteet säilyttäen tarkkuuteen, rakenteen uskaliaisuuteen ja suunnattomaan suuruuteen nähden verrata mihinkään inhimilliseen rakennustuotteeseen.
Ja entä tuo haparoiminen, tuo kyselyn ja väittelyn into eiköhän se liene jonkunlaista henkistä nälkää? Oi, semmoista isoomista, jota niin moni nainen henkisen ravinnon puutteesta saa kärsiä koko elinaikansa! Semmoisesta sielun tyhjyydestä syntyy levottomuutta, ikävöimistä ja lukemattomia vikoja!»
Ilmat hiljentyivät, ilman joukot Lepoon pyrki, joka elävä näytti Tahtovan nyt katsella, ei laulaa; Ja tuo vanhus vaiti seuras silmin Valon tietä harrasna. Mik' äsken Siinsi himmeenä, se kirkastui jo. Niemet perätysten usvast' uivat, Luoto luotoon liittyi; sorja mailma Hiljaa varttui varjoin tyhjyydestä, Rajat sai ja värit, loiston.
"Ei siis ihme, että hän etsi rakkautta oikeasta lähteestä Jumalasta". "Mutta hyvänen aika tehän puhutte kuin enkeli! Kuka teitä on tuolla tavalla opettanut saarnaamaan?" kysyin häneltä leikillisesti. "Pitkällinen kokemus sydämen tyhjyydestä ja sittemmin saatu tunto Jumalan rakkauden suloisuudesta", vastasi Leena. Tällä välin oli Simo parka vaipunut mitä surkuteltavimmaksi viinan uhriksi.
Severin olisi mielellään jäänyt niistä pois. Mutta kun hän ei tietänyt, milloinka palkintotuomarit julistaisivat päätöksensä, päätti hän seurata heitä ja muita hevos-ystäviä. Päivälliset olivat komeat, niinkuin semmoisissa juhlallisuuksissa ainakin. Se ei vaikuttanut mitään, että ravintoa oli yleensä vähän ja että vadit loistivat tyhjyydestä, ennenkuin ne vierasten päähän pääsivät.
Se oli kummallinen esimerkki minulle siitä tyhjyydestä, jota tämmöiset eroamiset synnyttävät, sillä vaikka muistoni heistä ja rappeutuneesta ravintolasta ja puu-portaista oli vaan yhden yön vanha, näyttivät molemmat kolkolta ja autiolta nyt, kun he olivat menneet. Iltapuolella seuraavana päivänä lähdimme, vanha hoitajattareni ja minä, alas Gravesend'iin.
Mutta kun Rufo perheinensä kutsuttiin Jerusalemista ja Marcello lähetettiin Romaan saamaan täydellisempää sotilaskasvatusta, havaitsi Naomi sydämensä tyhjyydestä, että maallinen onnensa sangen paljon riippui Marcellosta, ja hän päätti lujasti tukehduttaa rinnassansa jokaisen ajatuksen, mikä koski Marcelloa.
Kulin kaupungista toiseen, toisesta maakunnasta toiseen, kävin Pariisit, Lontoot, Wienit, Napolit, mutta vaikka syöksyin huvitusten ja nautintojen vuolaimpaan virtaan, en milloinkaan päässyt siitä tyhjyydestä erilleni, joka oli minua epätoivoon saattaa. Veneziassa houkuteltiin minua peliin antautumaan. Voitin pelissä paljon.
»Teerenpeliä omassa pesässä»... sateli pistopuheita näiden sangen erilaisten sivistystasojen edustajain nauraessa ja virnaillessa. »Kummallinen otus!» sanottiin Mörkin lähdettyä. »Terävä pää sillä kuuluu olevan.» »Uskon pikemminkin, että takinkauluksen hemmut johtuvat kopan tyhjyydestä...»
Pois korvesta se, joka onnen iloa ja vapauden valoa nähdä tahtoo. Ihmisrinnasta sen sittenkin täytyy löytyä. Pois autiosta tyhjyydestä lakeille sivistyksen asunnoille. Samota päivä, samota toinen, harvenee sankkakin kuusikko, päättyy pisinkin korpi.