United States or United Arab Emirates ? Vote for the TOP Country of the Week !
Niinkuin Kirja-Tiitsulla oli tapana, alkoi hän lipoisesti kyläkuulumiansa jutella: "Kait tiedätte Trimmon isäntä, että Sutlepan Anttoni kirkontakaa varhain tänä aamuna meni Tuonen Tuomaalle vieraaksi?" "Kuka? Sutlepan Anttoni?" kysyi Ojamylläri lyöden silmät seljälleen.
Ja sitten vasta rangaistuskaaren sen ja sen pykälän mukaan julistetaan syylliselle rangaistus. Kaikessa tapauksessa rangaistus tästä tulee Jyrkän Tuomaalle, emmehän me toki esivallan miekkaa hukkaan kanna, emme toki. Herastuomari puhui nämä sanat erinomaisella arvontunnolla. Hänen kulmakarvansa hypähtelivät ja hänen sieraimensa pörhistyivät vähän väliä.
Hän näet kielsi housunsa ihmisten edessä, huutaen akkunasta kavalasti, vierasten kuultavaksi renki Tuomaalle: »Tuomas... Ottaa sen koiran sieltä pois ja vie kyökkiin. Minkä vanhan vaaterievun lienevät piiat viskanneet sinne aidalle ja se nyt sille haukkuu!» Kerrassaan tuskalliseksi kävi pappilassa elämä. Sakarin asioitten oikeasta laadusta ei tietty mitään.
"Enhän minä ole siellä ollutkaan." "Vai et. Etkö sinä luule minun tietävän?" väitti vaan Erkki. "Ole tuossa joutavoimatta," sanoi Tuomas ja nousi ylös, uni silmänurkissa. "Pannaan nyt se mylly... Sinun teko, sinä jäit illalla viime kerralla myllyksi... Tuossa," ja Erkki ojensi korttipakan Tuomaalle. "Sinähän se jäit," väitti Tuomas. "Vaikka sinä.
Täytyi siis odottaa niin kauvan, kuin se itse hyväntahtoisuudessaan nousi, sillä muita kirjoitusmiehiä ei Perukalla paljon ollut. Heinolan Mikkohan se kyllä olisi ollut, vaan se kun aina otti vaivoistaan kymmenen penniä ja Tuomas ei mitään, niin sillähän se Hikliini aina kirjoitettavansa Tuomaalle toi. "Niin.
Majurin näin puhetta jatkaessa oli taivas peittynyt pilviin. Salamoita välähteli tuon tuostakin taivaan rannalla, mutta jyrinää ei vielä kuulunut. Alakerrassa oli väki mennyt levolle. Maljasi! huusi majuri rengilleen, joka paraikaa kallisti Tuomaalle tarjottua tuoppia. Ja hän kulautti omastaan viimeisen pisaran. Sinä tuot tätä juotavaa niin vähin erin. Hae olutta ämpärillä!
Eiköhän olisi parasta, että sovittaisiin pois koko asia, eihän sinulle ole kuitenkaan siitä mitään hyötyä, minä kun ... tuota ... muutoinkin olen niin köyhä. Ja muutoinkin ... tuota ... niin eiköhän se sopisi?" puheli Hikliini pelossaan Tuomaalle. "Ettehän te mikään köyhä ole, kun olette joka mökistä saaliissa", vastusteli Tuomas.
Laara yritti lähteä huoneesta, mutta isäntä käski antamaan Tuomaalle kahvia. Hän toivoi, että Tuomas sillä asettuisi ihmisiksi noin vierasten aikana. Laarasta ei ollut mieleistä tämä palvelus, mutta heti hän täytti kupit ja toi lähelle Tuomasta, joka yhäkin selitti Karvoselle enemmän kuulumisistaan eikä katsonut, mitä hänelle tarjottiin. Puhutaan, Tuomas, kuten ennenkin, houkutteli Karvonen.
Osaaottavaisesti kopeloi Tuomas pöhöttyneitä jalkoja ja käsiä. Hän tuli yhä enemmän vakuutetuksi, ettei isän elämän loppu mahda olla kaukana. Nuo turpuneet kasvot olivat jo valmiit kuoleman viimeistelylle. Melkein yht'aikaa vierähti vedet kumpaisenkin silmistä, ja sitten seurasi pitkä äänettömyys. Iltasella tahtoi sairas, että Tuomaalle laitettaisiin vuode samaan huoneeseen.
Hän kuivasi kasvonsa vaaleapohjaiseen esiliinaansa ja tuli ulos näkemään, mitä Mikko ja Tuomas hommaavat, mihin päin sitä aiotaan lähteä. Mutta nyt juuri oli myöskin Virtalan Tahvo-isäntä, Mikon rippikoulutoveri, tullut katsomaan ihmeellistä hävitystä ja puheli paraikaa Mikolle ja Tuomaalle, että hänellä on kattoa Mäkelän väen pään päälle, ei sitä vielä taivaan katettavaksi tarvitse jäädä.