United States or Turkey ? Vote for the TOP Country of the Week !
Totta puhuen, ei Saara ollut niinkään vähän ihmeissään siitä, että Rejer esiintyi niin hienoissa sinisissä vaatteissa ja tanssi niin hyvästi; ja nyt, kun hän seisoi niin likellä, näki hän paidan kauluksessa silkkiliinan solmun yläpuolella kukan, jommoista talonpojat käyttävät. "Te olette varmaankin länsimaasta?" kysyi hän. "Miksi niin?" tiedusti Rejer vastaan.
Jos te nyt välttämättä tahdotte niin Hieroo ujosti lettiänsä. Mitä? Sano vaan. Niin voisittehan te Anna tulla! Huomenna on äitini syntymäpäivä. Tahtoisitko ostaa hänelle jotakin. Sehän on kaunista! No, mitä tahdot sinä Mustan silkkiliinanko tahi No, vaikka. Mutta minua hävettää. Minähän sinulle sitä tarjoan. Siis mustan silkkiliinan. No, mitä se maksaa. Riittääkö kaksi kymmentä markkaa? Riittää.
Toisinaan, kun hän oli vallan murtunut, niinkuin hän tänä iltana oli ollut, tunsi Coletten puoliso jonkunlaista itsekästä tyytyväisyyttä siitä, että hän sai viskautua vuoteellensa tarvitsematta antaa minkäänlaisia selvityksiä puolisollensa, noudattaa entisiä nuoren miehen mukavia tapojansa ja kääriä suuren silkkiliinan päänsä ympäri, sillä näin naurettavasti ei hän kauniin pariisittaren ivallisten silmien edessä koskaan uskaltanut pukeutua levolle ruvetessansa.
Tätä puhuessaan hän oli sulkenut vihon, laskenut sen rasiaan ja levittänyt sen päälle, kuin pappi alttarilla ehtoolliskalkin päälle, silkkiliinan, vienyt rasian kaappiin, sulkenut sen ja ripustanut avaimen entiselle paikalleen. Laamanni oli Anteron silmissä yht'äkkiä kasvanut ja suurennut.
Aika poika minä olen, minä tahon naia, Enkä kauan akata ma aikaan tulla taia. Likkojahan minäki vaan mielelläni naisin, Akat ei kelpaa kerällä, vaikka kyllä saisin. Minä lähen likkain aittaan, hyvä on siellä käyä, Puteli on arkussa ja paloviinaa täynnä. Likka kulta herasilmä, kaahas tilkka viinaa, Minä ostan toiste sulle soman silkkiliinan.
He astuivat äänettöminä toinen toisensa rinnalla. Mitä maailmasta kuuluu, kysyi Wappu viimein tapansa mukaan. Ei paljoa! sanoi Bincenz, kerrotaanpa vaan että Hagenbacher Pietarin ja Paavalin päivänä Sölden'issä menee tanssiin palvelus-piian Asran kanssa. Minä olen kuullut sen siltä, joka Imst'istä oli tuonut Asralle Joosepin maksamat kengät ja silkkiliinan!
Sulhanen katsahti ensin kummastuen, mutta pian sen jälkeen ylevällä ivalla morsiameen, vieden rahat hänelle uudelleen... Kun morsian kuitenkin vasten tavallisuutta heti paikalla heitti silkkiliinan rahoineen takasin, loppui Antin kärsivällisyys. Hän ei ollut tottunut vastahakoisuuteen.