United States or Ecuador ? Vote for the TOP Country of the Week !
Anni tupaan lähtee. Ken oven aukasee? Kojo oven aukasee. Mitä noille syötäväksi? Munavoita syötäväksi. Mitä noille juotavaksi? Rieskamaito juotavaksi. Mihen noita maata? Ukon uuteen aittaan. Mitä noille vuoteeksi? Puuhkovia perinöitä, Sulkkuisia potuskoita, Liissovia lakanoita, Kankaisia katuhkoita. Oi ukko uikari! Oi ukko uikari, Pää paljas paikari!
"Nyt te puhutte kuin järkevä ihminen", sanoi Lauri, raakamaisella naurulla, joka tarkoitti kohteliaisuutta. Helena nouti aitan avaimen ja meni aittaan, jossa hän täytti Laurin säkin. "Kas niin. Paljon kiitoksia tällä kertaa", sanoi Lauri ja läksi astumaan, säkki selässä. "Kun vasta vaadit lisää, niin ilmoita mulle äläkä itse tule, kyllä minä lähetän sulle saatavasi", virkkoi Helena menevälle.
ANNA LIISA. Eikä vanhempanikaan, kun he oikein ajattelevat. Eikö totta, tekään ette tahdo minua kieltää? RIIKKA. Minä pyydän vaan, että jätät toistaiseksi ja lähdet nyt aittaan lepäämään. Vieraat sen kyllä suovat anteeksi. Hän kun on valvonut koko yön, ei ole enää tolkussaan MIKKO. Niin, se on parasta. Viekää hänet, emäntä, aittaan levolle.
"Saatte olla aivan huoleti niin kauan kun se säkki sisältää jotaki, vaan kun se tyhjenee, vaatii se täyttämistä", sanoi Lauri, kynsien korvallistaan. "Oi minua onnetonta!" vaikeroi Helena. Vähän toinnuttuaan lisäsi hän: "Minä olen sun vallassasi. Tule aittaan, niin saat minkä vaatinut olet".
Kuulkaahan, rovasti, kuiskasi hän vanhalle papille, teitä varmaankin raukaisee ruuan päälle, menkäähän, pistäytykää tuonne aittaan levähtämään. Jaa, jaa, kiitos, kyllähän minä, kyllä, jaa, mutta jos minä todella menisin hiukan...
Sitä oli mahdoton käsittää, miten mirri oli aittaan päässyt, kun ei ovessa ollut katin reikää, mutta siellä se vain oli. "Se raukka ei ollenkaan tahdo viihtyä pimeässä", selitteli Reeta muorille, "ja nytkin, kun yöt taas alkavat pimetä, valittelee se jo usein, mitä sitte talvella, joka taas kohta on käsissä."
On siis kaikista sopivin, että niin monta miestä, kuin suinkin mahdollista, laittaa vuoteensa aittaan jo ensi yöksi ja aina edeskäsin sitä nuottia kannattaa, siksi kuin asiasta tulee selvä. Kyllä minä pysyn hereilläni pimeimmän ajan ja silmäni saan myöskin pysymään reijässä ja ylös saan teidät myös siitä olkaa varmat!
Kaikki olivat hämmästyneet. "No", sanoi kapteeni, "hänestä emme mitään tolkkua saa. Julai' vie Bashkiri takaisin aittaan. Meillä, hyvät herrat, on jotakin vielä juttelemista". Me rupesimme keskustelemaan tilastamme, mutta äkkiä juoksee Vasilisa Jegorovna sisään, hengästyneenä ja kovin levotonna. "Mitäs nyt on tapahtunut?" kysyi kummastellen kapteeni.
Sitten näen sinut vyötäisiä myöten, joihin on kiinnitetty valkoinen ruusu, aivan varmaan äidin ruusupenkistä otettu, joita siellä oli vain yksi semmoinen suuri, minä tunnen sen siitä, että sen yksi lehti punertaa. En saa sitten selväksi muuta ajatusta, kuin että minun pitäisi sitoa säkin suu ja viedä säkki aittaan ja mennä muuttamaan vaatteita.
Mutta kovinpa hänen silmänsä repesivät, kun näki siellä kunnioitetun isäntänsä, jonka kaikki olivat luulleet kirkkoon menneen, aivan silmänripsiä myöten jauhoisena nojautuen hinkaloa vasten tuijottavan eteensä maahan. Eikä hän näyttänyt näkevän eikä kuulevan, että kukaan oli aittaan tullutkaan. Tuijotti vaan ja rykäsi silloin tällöin kuivan yskän.