United States or Falkland Islands ? Vote for the TOP Country of the Week !
Mamma olisi kärsinyt huoneen hirmuista siivoa ja hajua, mutta se osoittautui muuten sopimattomaksi: linnut kuolivat savuun, joka kärysi huonosta uunista, ja kun ei parempaa huonetta voinut saada, jäi koko asia sikseen. Perpetuum mobilea hän myöskin koetteli laittaa, ja sai pienten sähköpatterien avulla kaksi pyörää käymään. Mutta heti kun ne kävivät, ei asia enää huvittanut häntä.
Tänäpänä Pröbler ei kuitenkaan tullut minkään uuden keksinnön vuoksi, eikä liioin perpetuum mobile-koneen tähden, päinvastoin hän tarjosi sitte kun hän ensiksi oli ottanut tuon välttämättömän nuuskapriisin itsensä Lentsille puhemieheksi, jos niin, että hän aikoi mennä naimisiin.
Se henki, jok' kaikki ja sinunkin On astinlaudakseen tuonut, Se maailmanhenki, mi »mobilenkin» On »perpetuumiksi» luonut, Se henki, jok' itsens' on luonut, se On ainoo »perpetuum mobile». Oi, jos oisi mull' linnun siivet, Halki pilvien lentäisin, Tähtitarhojen kultaniidet Suomen korpihin johtaisin.
Vaan sinähän sitä eilenkin pidit käsilläsi. Etkö muista, kun vielä aioit tehdä siitä perpetuum mobilen, ikiliikkujan, laittamalla siihen jonkinmoisen vesirattaan? Minä luulen että kello kohta lyö, lausuin heille. Niinköhän? Minulla on vielä Ruotsinkielioppi Honkiojalla. Pitäisi sitäkin vähän silmätä ja pestä sitten silmänsä, lausui Jaakko ja alkoi toimeen.
Katso, Paul, siksi olen nyt ajatellut, että sinä kerran voit tehdä minulle hyvän vastapalveluksen korvaukseksi kaikista niistä kerroista, jolloin olen takonut sinulle perpetuum mobilea ja auttanut sinua valamaan luoteja ja paistamaan kissoja haaskoiksi ketuille, kun viime syksynä olimme Paraisissa metsästelemässä.
Molempain pitää uskoman ja epäilemän, keikkuman ylös ja alas, koskaan saamatta vakavaa pohjaa jalkainsa alle, perpetuum mobile! Mutta ottaakohan Hookon uskoaksensa minun sanaani? Kyllä kai; olenhan kuoleman kourissa; minä syötän häntä ensin tosiasioilla.
Niin, unhotus se tapa talven on; Mut kevät taasen talven jälkeen koittaa, Taas kirkkaampi on valo auringon, Ja rinta riemun omakseen taas voittaa. Hälläpyörä 16/10 1868; Kaikuja Hämeestä 1872. Kuul' aseet kolkosti kolajaa, Kuin vangin kahleiden kalkkeet, Ja rattaat raskaasti raksuttaa, Tult' tuiskii liehtivät palkeet. Mik' on se koneiden kolke se? Se on »perpetuum mobile».
Niin, hän mahtaa olla kelvollinen; ota hän! Kurja koira, mitä kaikki hänen oppinsa minua auttaa, kun ei hän voi lisätä tuntiakaan. Siellä hän istuu huoneessaan päiväkaudet ja asettaa yhteen konstikkaita rattaita ja painoja ja vipuja; hän tahtoo luoda koneen, joka käy ja käy, koskaan seisahtumatta, perpetuum mobile nimittää hän sitä. Jos minä nyt itse voisin ? Se olisi työ, jolla sopisi lopettaa!
Heidän korkein päämääränsä on tietysti kerran päästä hallitukseen, joka vaatii heiltä vielä selvempää luopumista "haaveista", ja taistella siis kaikin voimin toista puoluetta vastaan, joka on heitä jyrkempi ja joka nyt vuorostaan pitää pahaa elämää ja pyrkii eduskuntaan. Perpetuum mobile, eikö totta?
Kaikki meni Ilmolan teitä; Niin varmaan kun luulin, mä hänet saan; Mut valo on muuttanut noppoaan, Jota minä en nähnyt, ja pelisi heitä! No olkoon; toimen on kiiruuton; Perpetuum mobile liikkeill' on; Olen valtuutettuna suvusta sukuun, Valta mull' on valonkieltäjäin lukuun; Heitä mä Norjassa hallitsen, ohjaan, Vaikk' itse he ei näe valtani pohjaan! Missä hän on, se musta? Poissa!