United States or Sweden ? Vote for the TOP Country of the Week !
»Hänellä on Vestan mieli, mutta Venuksen vyö.» »Mikä sattuva vertaus», varjo tokaisi. »Ihmettä!» Glaukus huudahti. »Saanko häntä koskaan nähdä?» »Vielä tänä iltana», Klodius sanoi, »mutta emmekö voisi », hän jatkoi ravistellen jälleen noppapussia. »Olen valmis», kohtelias Glaukus vastasi. »Pansa, käännä kasvosi muualle!»
»Klodius parka!» isäntä virkkoi. »Tuntuu ikävältä menettää ystävä; mutta sinusta tuntunee kaksinverroin katkerammalta, kun ei kukaan halua panna hänen elämäänsä vedonalaiseksi kanssasi.» »Niin, se on hävytöntä. Olisi edes hiukan lohdutusta, jos saisi muistella, että hän viimeiseen asti on ollut hyödyksi ystävälleen.» »Kansa», vakava Pansa puuttui puheeseen, »on varsin tyytyväinen tuloksiin.
Hei, eespäin ratsuni vaahtoinen vaan! Mitä siitä, jos nauravi Pansa! Ei tallirenkejä milloinkaan runo kantanut satulassansa. Oli mullakin pienet murheeni, mut minulle niiss' oli kyllä, vaikk' ohitse kulkenut toinen ois ja ne kuitannut hymyilyllä. Oli mullakin pieni onneni, mut minusta oli se suuri, ja luulenpa, siks oli suuri se, kun se mun oli onneni juuri.
Istuuduimme sitten kaivon portaille, ja hän rupesi kertomaan, kuinka hän koko ikänsä oli säästänyt sestersin kerrallaan voidakseen ostaa vapaaksi rakkaan poikansa. Hänen herransa, muuan Pansa, oli ottanut rahat paikalla, kun ne näki, mutta ei ollutkaan antanut poikaa. »Ja minun täytyy itkeä», puheli vanhus, »vaikka toistamistaan toistankin: tapahtukoon Jumalan tahto!
»Hän oli todella tyranni, hän sulki kymmeneksi vuodeksi amfiteatterimme.» »Ihmettelen, ettei siitä syntynyt kapinaa», Sallustus virkkoi. »Eipä paljoa puuttunut», Pansa sanoi pistäen poskeensa palan karhunlihaa. Keskustelun katkaisi tähän soittokoneitten ääni, ja orjat toivat pöydälle vielä yhden ruokalajin. »Ah, minkä herkkupalan olet vielä keksinyt meille?» Sallustus huudahti silmät kiiluen.
»Senkötähden siis leijona hänet säästi. Ihme! Ihme!» Pansa huudahti. »Ihme! Ihme!» joukkokin kiljui. »Viekää pois atenalainen Arbakes leijonan eteen!» Ja kaiku toisti saman huudon kukkulalta laaksoon rannalta merelle »Arbakes leijonan eteen!» »Virkailijat, viekää syytetty Glaukus pois viekää, mutta vartioikaa häntä», preetori sanoi. »Jumalat tekevät tänään ihmeitä.»
»Ah, kuinka hyvin tunnenkaan nuo polypit, jotka eivät laske irti sitä jonka ovat tavottaneet», Sallustus hiljaa vastasi ottaen sanansa samasta huvinäytelmästä. »Maistahan tätä lesboslaista, Pansa», Sallustus virkkoi, »se on mainiota.»
»Tarkotan, että sinä pian jättäisit minut, jos usein kanssasi pelaisin ja se on ei mitään.» Klodius vastasi vain ylimielisesti hymyillen. »Ellei Arbakes olisi niin rikas», Pansa virkkoi arvokkaana, »antaisin hänen hieman saada tuta arvovaltaani ja tutkisin tarkemmin, kuinka paljo on perää niissä huhuissa, jotka väittävät häntä tähdistälukijaksi ja taikuriksi.
»Olet vastikään tullut Pompeijiin, muuten tietämättömyytesi ansaitsisi maanpaon», Lepidus virkkoi naureskellen. »Kun et Ionea tunne, et myöskään tunne kaupunkimme ensimäistä kaunotarta.» »Hän on todella harvinaisen kaunis», Pansa sanoi, »ja millainen ääni!» »Hän on satakieleltä äänen saanut», Klodius pisti väliin. »Satakieleltä suurenmoinen ajatus», varjo tokasi.
»Se on kuin naisen: 'Ei! Se ensin jäähdyttää, mutta sytyttää liekin heti», Glaukus jatkoi. »Milloin on lähin eläintaistelu?» Klodius kysyi Pansalta. »Se on määrätty elokuun iduksen yhdeksänneksi, Vulkanalian jälkeiseksi päiväksi», Pansa vastasi. »Meillä on käytettävänä ihana nuori leijona.» »Kuka sille ruoaksi viskataan?» Klodius kysyi. »Sepä se, meillä on suuri puute pahantekijöistä.