United States or Afghanistan ? Vote for the TOP Country of the Week !
SIHVONEN. Ei lähtenyt. Mutta kyllä siitä rakkaudentaudista aina pääsee. Meritauti on pahempi. Se on ankaraa ja ilkeää: maha nousee suuhun ja henki kulkee silmistä. NEITSY JANNE. Sekin on kestettävä ja kärsittävä kunnes tottuu. SIHVONEN. Jotkut eivät totu koskaan. En minäkään olisi päässyt mokomasta lääkkeettä. NEITSY JANNE. Rommia. SIHVONEN. Niin sen luulisi, mutta maistahan, onko rommia!
Ja kun minun vuoroni tuli, niin se tietäjä sanoi: Sinä olet meritaudilta raskautettu, seuraa minua. Ja hän vei minut yrttitarhaan, jossa oli pyhää savua ja mirhamia. Siellä muutaman kasvin lehdestä tippui nestettä. Maistahan vielä, onko rommia! Hyvän makuista tämä on. SIHVONEN. Etkä tunne meritautia ikinä. Mutta se ei olekaan vähällä maksettu eikä pienillä rahoillakaan.
Kas nämä ne juuri ovat niitä anjouviksiä, joista sinä niin pidät. No, maistahan, maista. Ja sitten katsos tänne! Saako olla? ANTON. Oikke hyve, oikke hyve! Mut ei yhtaikka, rakas pikku. VANHA-LIISA tuo ruokaa tarjottimella. TYYNI ottaa vastaan tarjottimelta: No, Vanha-Liisa, meille tulee tänäiltana vieras, ja oikein yövieras. Antonille: Pelkään vain, että ne ovat vähän liian kauan olleet hellalla.
»Ah, kuinka hyvin tunnenkaan nuo polypit, jotka eivät laske irti sitä jonka ovat tavottaneet», Sallustus hiljaa vastasi ottaen sanansa samasta huvinäytelmästä. »Maistahan tätä lesboslaista, Pansa», Sallustus virkkoi, »se on mainiota.»