United States or Benin ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Luulen kyllä", minä sanoin, "mutta kaiken tällaisen lukemisen suurin vaara on siinä, että se on niin pintapuolista, joten sielu tottuu huolettomuuteen ja laiskuuteen. Nuorisomme, lukee eniten vain huvikseen, ilman minkäänlaista todellista tarkoitusta silmämääränään.
Minun pappa sanoo, ettei kaikilla voi olla taipumusta samaan ja että toisilla on toiseen ... ja kyllä sitä tottuu. Niin pappa sanoo... Mutta heitetään nyt ne luvut ja haastellaan... Siitä Elli aina rauhoittui. Ja kun Sigrid pyysi »haastelemaan» ja kun kirjat oli pantu kiinni ja vedetty tuolit vähän kauemmaksi pöydästä, niin silloin oli Ellin vuoro olla etevä, jos Sigrid oli ollut siihen asti.
Vasta pitkän ajan kuluttua tottuu silmä sen verran, että voi vakaantua katselemaan jotakin erityistä kohtaa ja ruveta arvailemaan, mitä mahtanee tuo olla ja mitä tuo.
"Kyllä se on monestikin perin vaikeaa, kun täytyy niin paljon käydä ja kauvan kantaa, vaan kyllä ihminen kaikkeen tottuu ja voisi sanomattoman paljon kärsiä.
Kääntääkseen senvuoksi puheen toisaalle hän sanoi: Mutta niitä raunioita, niitä näkyy olevan teidänkin pelloillanne, jos tämänkin talon. Se on kumma, kun ne niitä sietävät pelloillaan, kun niitä näkyy olevan joka talon pellot täynnä. No kun niitä tottuu kiertelemään, tuota, niin siinä se, tuota, menee. Minulla kyllä ei riitä kärsivällisyyttä niitä kiertelemään.
Kyökissä on asunut nuoria miehiä niin että Fiina on keittänyt ruuan siellä, mutta nukkunut verstaassa. Se on hiukan kylmä se verstaa että vesikin jäätyy joskus lattialla, mutta kun tottuu. Panisimme nuoret miehet pois jos Sigrid tahtoo, tahi jos ei Mitä minulla on teidän nuorten miestenne kanssa tekemistä? En ole mikään nuori enkä kaunis mies.
Hän huomasi, että Hiljassa oli muutos tapahtunut, ja ajatteli: »Hän on viisas nainen; kyllä kaikki hyvin käy, kun hän vain vähän tottuu meidän oloihimme.» Illalla paroni taas läksi kaupunkiin, ja hänen lähdettyänsä tuli vanha täti Hiljan luoksi, sanoen: »Hilja parka, sinä et onnellinen ole.» »Täti, mitä kylvää, sitä niittää.
Niin sitä tottuu kulkemaan yksin... Ja sillä tavoin yhdyselämä luhistuu raunioiksi!» virkkoi hän liikutuksen valtaamana. Hän istui tuijottaen eteensä. Aletten kasvot ikäänkuin siirtyivät kauas hänestä. Oli, kuin he olisivat joutuneet seisomaan kumpikin eri puolella jokea voimatta päästä sen poikki toisensa luo, vaikka molemmat halusivat... Joen? Koko elämän juoksun virta heidät erotti!
Monesti toivoisi maamies sen pitemmäksikin, päästäksensä syksyn ja kevään epätasaisista ilmoista ja huonosta kelistä. Eikä talvi ole niin kylmäkään, ett'ei sitä kärsiä voisi. Hyvät ja lämpimät vaatteet tosin tarvitaan, jos ulkoilmassa on liikuttava, mutta näin varustettuna eipä mitään hätää olekaan. Ja kun pakkaseen kerran tottuu, ei se niin ankaralta tunnukaan.
»Ei se ole nälkä, joka sydäntä pakottaa», hän sanoi. »Nälissään olemiseen tottuu. Tyttäreni tähden minä itken. Kone surmasi hänet. Totta kyllä, että hän työskenteli kovasti, mutt'en voi sittenkään ymmärtää. Hän oli vankka. Ja nuori hän oli ainoastaan neljänkymmenen; ja hän työskenteli ainoastaan kolmekymmentä vuotta. Hän aloitti nuorena, se on kyllä totta; mutta mieheni kuoli.