United States or French Polynesia ? Vote for the TOP Country of the Week !


Kiitos Jumalan, että ainakin minun kutsumukseni on alhaisempi. Sairashuoneen nöyryyttävät työt ja koettelemukset noviisi-koulussa näyttävät opettavan minulle enemmän ja saavan minut paremmin, kuin kaikki pyrinnöt tunnottomuuteen, ymmärtämään, etten minä mitään ole ja ettei minulla itsessäni ole mitään.

Vähän ajan perästä hän katsoi kelloonsa ja sanoi toisella, arkiäänellä: Ei, kyllä minunkin tästä täytyy lähteä. No meistähän ei tullut tuttavia. Tyttö nauroi ja ojensi hänelle kätensä. Hyvästi, sanoi Henrik, nyykäytti hänelle päätä ja erosi takasin omalle suunnallensa. "Onko siis ihan mahdotonta, ajatteli hän mennessään, puhua tuommoisen kanssa niin, ettei se huomaa minun opettavan.

Eikö siksi, että he puhuvat sitä, mitä ovat kuulleet sivistyneitten opettavan, sitä, mitä ihmiset täällä eivät vielä tiedä? Ja uutta on ihmiskorva harras kuulemaan. He ovat heikompaa sukua kuin Vuorelan kantaväki, paljon heikompaa, ja kumminkin he vievät voiton sinulta, kuntamme juurelta? No? No, Vuorela? Mitä siihen sanot? Ja Vuorela vaipui mietteisiin.

Ei ole vielä lintu raukat Mitannunna mieltään Pitämähän pienempänä Liian suurta kieltään. Eikö liene asetusta Ensinkänä tienneet, Kun on aina rallatusta Ennellähän pienneet. Vaan jos vanhat pitkäparrat Rähinänne kuulee, Niin he meitä laulamahan Opettavan luulee. Sitten teidän rähinänne Pian kohta puuttuu; Kaikki koirankuonolaiset Meidän päälle suuttuu.

Eikö liene asetusta Ensinkänä tienneet, Kun on aina rallatusta Ennellähän pienneet. Vaan jos vanhat pitkäparrat Rähinänne kuulee, Niin he meitä laulamahan Opettavan luulee. Sitten teidän rähinänne Pian kohta puuttuu; Kaikki koirankuonolaiset Meidän päälle suuttuu. Minä neuvon lempeästi Asetusten mukaan: Nyt ei ole laulannolle Julkinaista lupaa.

He kysyivät näin, koska tiesivät Jeesuksen opettavan, että ihmisen tulee kuunnella ainoastaan taivaallisen Isänsä ääntä eikä tuomita ketään. Ja he toivoivat siis, että hän olisi nyt sanonut heille jotakin, joka oli heidän omaa lakiansa vastaan. Jeesus, tietäen tämän, kumartui ja kirjoitteli vaan sormellansa maahan, tahtomatta ensin vastata mitään.

LALLI: Varmempi on kirves vyössä. INKO: Yhtä toista kaikenmoista. Oli sentään kumma suurin kumma. LALLI: Mikä? INKO: Kuului pyhä mies Turusta tulleen ja opettavan kansaa Kokemäen Ylistarossa. INKO: Sama lie ollut. Heinrikiksi ne sitä nimittivät. LALLI: Et käynyt kuulemassa miestä? INKO: Mitäpä minä hänestä! Ja olihan tuo luvannut täälläpäinkin pistäytyä. LALLI: Vai oli.

Mutta jotten sekoittaisi mietelmiini tästä kysymyksestä epäselvästi tajuttuja mielteitä, on minun tässä tarkemmin määriteltävä mitä oikeastaan tarkoitan kuin sanon luonnon opettavan itselleni jotakin. Tässä on näet luonto-käsite melkoista ahtaammassa merkityksessä kuin kaikkien Jumalan minulle antamien kykyjen ja avujen yhteys.

Siinä kuitenkin on koko asia. Hän huomaa minun opettavan, sillä minä todella opetan ja asetun hänen yläpuolellensa. Mutta jos oikein suhtautuisin häneen, niin en lainkaan tuntisi olevani yläpuolella. Sillä ensiksikin olisin ihan varmaan samallainen, jos olisin ollut samoissa oloissa.

Ja tämä ranta oli maailman ranta, jolla hän joskus oli kuullut ihmisiä peloteltavan ja jonka sanottiin opettavan ja taivuttavan tielle oikealle senkin, joka ei mistään muusta ottanut oppiakseen eikä taipuakseen! Eikö hän olisi iloinnut ja huutanut? Eikö hän olisi laulanut ja karkeloinut, pyörinyt ympäri ja tullut hourupääksi näin korkean ja ihanan todellisuuden ihmeen kohdatessaan!